Taloyhtiön ikkunat: huolto, varoitusmerkit ja vastuut

Ikkuna voi näyttää ehjältä, vaikka tiivisteet ovat kovettuneet, helat toimivat huonosti tai lasien väli huurtuu. Ongelma näkyy yleensä ensin pienenä vetona, jäykkänä kahvana tai kosteutena lasissa. Syksyn ensimmäiset kylmät päivät tuovat sen esiin.

Vastuu siirtyi taloyhtiölle

Asunto-osakeyhtiölain muutos (535/2026 (avautuu uuteen välilehteen)) tuli voimaan 1.10.2026. Yhtiön on nyt pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteiden ja eristeiden lisäksi myös ikkunat. Aiemmin vastuu jaettiin lain esitöiden perusteella niin, että yhtiö vastasi ulkoikkunoista ja osakas sisäikkunoista.

Hallituksen esityksen (HE 34/2026 vp) perustelujen mukaan yhtiön vastuu kattaa ikkunan toiminnallisena ja teknisenä kokonaisuutena: uloimmat ja sisemmät lasit, puitteet, karmit, helat ja tiivisteet sekä tuuletusluukut ja ikkunarakenteeseen kuuluvat kiinteät hyönteisverkot. Vastuu määräytyy yhtiön noudattaman perustason mukaan.

Lain sääntö on olettama. Jos yhtiöjärjestyksessä on jo ennen muutosta määrätty ikkunoiden kunnossapidosta toisin, määräys on edelleen voimassa. Osakkaan on yhä hoidettava huoneistoaan huolellisesti ja huolimattomuudesta rikkoutuneen ikkunan korjauskulut voivat jäädä hänen maksettavikseen. Tavallisesta kulumisesta osakas ei vastaa. Itse tehdyt ikkunamuutokset ovat osakkaan vastuulla.

Lakimuutoksen yksityiskohdat, siirtymätilanteet ja osakkaan omat ikkunanvaihdot on käyty läpi artikkelissa ikkunoiden vastuunjako muuttui 1.10.2026. Oman yhtiön tilanteen näet yhtiöjärjestyksestä ja vastuunjakotaulukosta.

Mitä oireet voivat kertoa

Veto

Vedon tunne ei vielä kerro syytä. Taustalla voi olla kulunut tai painunut tiiviste, väärin säätynyt puite, ilmanvaihdon aiheuttama paine-ero, kylmän lasipinnan synnyttämä ilmavirta tai vuoto ikkunan ja seinän liitoksessa. Usein tiivisteiden vaihto ja helojen säätö riittävät. Jos veto jatkuu niiden jälkeen, syy on muualla.

Kaikkia rakoja ei pidä tukkia. Jos rakennuksen ilmanvaihto on suunniteltu ottamaan korvausilmaa ikkunoiden kautta, liian tiiviiksi muuttunut ikkuna voi heikentää ilmanvaihtoa ja nostaa sisäilman kosteutta. Motiva suosittelee ottamaan korvausilman huomioon tiivistyksessä ja tekemään tiivistykset keskitetysti, jolloin kaikki asunnot käsitellään samalla tavalla. Kun ikkunat ovat yhtiön vastuulla, keskitetty toteutus on muutenkin luonteva.

Huurtuminen

Huurtumisen paikka kertoo eniten:

• Ulkopinta huurtuu viileinä aamuina etenkin energiatehokkaissa ikkunoissa. Se on tavallista eikä yleensä kerro viasta.
• Lasien välin huurtuminen viittaa siihen, että sisäpuitteen tiiviste päästää sisäilman kosteutta välitilaan. Umpiolasielementin sisällä näkyvä kosteus tarkoittaa, että elementin tiiviys on pettänyt.
• Sisäpinnan toistuva huurtuminen liittyy usein sisäilman kosteuteen, ilmanvaihtoon tai ikkunan heikkoon lämmöneristykseen.

Kirjaa siis, missä kohdassa kosteus näkyy, milloin ja toistuuko se. Ikkunan vaihto ei auta, jos syy on ilmanvaihdossa.

Kosteus ja sadevesi

Jos sadevesi pääsee ikkunarakenteeseen, seuraukset näkyvät hitaasti. Toistuvasti kastuva kohta kuivuu huonosti ja vaurio voi kehittyä vuosien ajan. Tummunut puu, hilseilevä maali ja kosteusjäljet ikkunan alla tai nurkissa ovat syy katsoa tarkemmin, vaikka ne eivät ole diagnoosi. Lisää aiheesta artikkelissa taloyhtiön kosteusongelma.

Tarkistuslista

Käy kohteen mukaan läpi ainakin nämä:

• Avautuuko ja sulkeutuuko ikkuna normaalisti ja pysyykö puite halutussa asennossa?
• Ovatko kahvat, saranat ja lukot tiukat vai lonksuvatko ne tai vaativatko poikkeuksellisesti voimaa?
• Ovatko tiivisteet ehjät, joustavat ja kiinni?
• Ottaako puite karmiin kiinni tai näyttääkö se vinolta?
• Onko puitteissa tai karmeissa halkeamia, lahoa, tummumia tai hilseilevää maalia?
• Onko laseissa halkeamia?
• Ohjaavatko vesipellit sadeveden pois rakenteesta?
• Toimivatko tuuletusluukut ja ovatko hyönteisverkot ehjät?
• Narisevatko tai kolisevatko helat?
• Onko parvekkeen ovissa samoja oireita?

Yksittäinen havainto ei yleensä tarkoita vakavaa vikaa. Jos samoja havaintoja tulee useasta asunnosta tai samalta julkisivulta, kyse on todennäköisesti koko rakennusta koskevasta asiasta.

Osakkaan ilmoitus on tärkein tietolähde

Osakkaan on ilmoitettava yhtiölle viivytyksettä viasta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle, ja nyt siihen kuuluvat myös ikkunat. Rikkinäisestä helasta, kuluneesta tiivisteestä tai jatkuvasta vedosta ilmoitetaan isännöitsijälle tai huoltoon yhtiön ohjeen mukaan. Ilmoitukseen riittää, mitä havaittiin, missä ja milloin, ja tarvittaessa valokuva. Neutraali kuvaus on hyödyllisempi kuin arvaus: ”makuuhuoneen ikkunan alanurkassa on uusi tumma jälki” kertoo enemmän kuin tutkimaton diagnoosi. Ohjeita löytyy artikkelista vikailmoitus taloyhtiössä.

Älä vaihda tiivisteitä, säädä mekanismeja tai tilaa korjausta itse olettaen, että yhtiö maksaa laskun. Järjestys on ensin ilmoitus, sitten arvio.

Huolto vai uusiminen

Vanhakaan ikkuna ei automaattisesti vaadi vaihtoa. Tiivisteiden uusiminen, helojen säätö ja huoltomaalaus voivat pidentää käyttöikää merkittävästi, jos puitteet ja karmit ovat teknisesti kunnossa. Laajasti heikentynyt kunto taas voi puoltaa uusimista. Arvioon vaikuttavat ikää enemmän puitteiden ja karmien kunto, lahovauriot, helojen toiminta, energiatehokkuus, ääneneristys ja korjattavuus.

Kuntotutkimus on paikallaan, kun ongelmat toistuvat, ikkunoita ei ole tarkastettu pitkään aikaan tai yhtiö valmistelee laajempaa korjausta. Hyvä tutkimus erottaa tekniset ongelmat kosmeettisista ja arvioi, voidaanko ikkunat korjata ja kuinka kauan ne vielä kestävät. Jos uusiminen on lähivuosina edessä, ikkunat kuuluvat kunnossapitotarveselvitykseen.

Kun vastuu on yhtiöllä, huollon ja uusimisen voi suunnitella ja kilpailuttaa kerralla koko talolle. Siihen tarvitaan tieto ikkunoiden kunnosta kaikissa asunnoissa. Esimerkiksi Huoneistokierros säätää ja huoltaa ikkunat, ulko-ovet ja parvekkeen ovet samalla käynnillä jokaisessa asunnossa.

Kysymyksiä hallitukselle

• Minkä ikäisiä ikkunat ovat ja onko niitä uusittu vaiheittain?
• Milloin ikkunoiden kunto on viimeksi arvioitu ja onko tulokset kirjattu?
• Onko asukkailta tullut veto- tai huurtumisilmoituksia ja toistuvatko ne samassa talon osassa?
• Onko tiivisteitä uusittu ja heloja huollettu?
• Mitä yhtiöjärjestys sanoo ikkunoista ja onko vastuunjakotaulukko päivitetty lakimuutoksen jälkeen?

Kirjaa havainnot vuosittain samaan paikkaan. Kun seuraavana syksynä palataan samoihin kohtiin, nähdään, onko tilanne muuttunut. Korkealla olevien ikkunoiden ulkopuolta ei pidä tarkastaa omatoimisesti.

Usein kysyttyä

Kuuluvatko ikkunatiivisteet taloyhtiölle?

Lähtökohtaisesti kyllä. Lain esitöiden mukaan yhtiö vastaa ikkunasta kokonaisuutena, myös tiivisteistä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Pitääkö ikkunat tarkastaa säännöllisesti?

Laki ei määrää ikkunoille tarkastusväliä. Hallituksen on kuitenkin huolehdittava kiinteistönpidon asianmukaisesta järjestämisestä ja säännöllinen tarkastus on käytännössä ainoa tapa tietää ikkunoiden kunto.

Saako osakas vaihtaa tiivisteet itse?

Ilmoita ensin yhtiölle ja sovi asiasta. Omin päin tilattua korjausta ei välttämättä korvata.

Lähteet: laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026, Finlex (avautuu uuteen välilehteen); HE 34/2026 vp, eduskunta.fi (avautuu uuteen välilehteen); EV 65/2026 vp (avautuu uuteen välilehteen); Kiinteistöliitto: kunnossapitovastuu 2026 (avautuu uuteen välilehteen).

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa tapauskohtaista oikeudellista tai teknistä neuvontaa.