Taloyhtiön ilmanvaihto – vastuut, huolto ja asukkaan ohjeet

Toimivan ilmanvaihdon tunnistaa siitä, ettei sitä huomaa: sisäilma on raikas, kylpyhuone kuivuu suihkun jälkeen ja ikkunat pysyvät kirkkaina. Kun asunto alkaa tuntua tunkkaiselta tai ikkunat huurtuvat, syy voi olla ilmanvaihdossa tai jossain aivan muussa.

Miksi ilmanvaihto on tärkeä myös rakennukselle

Ilmanvaihto tuo sisään ulkoilmaa ja poistaa kosteutta, hiilidioksidia, hajuja ja muita epäpuhtauksia. Jokaisessa kodissa syntyy päivittäin vesihöyryä suihkusta, ruoanlaitosta, pyykin kuivauksesta ja hengityksestä. Jos kosteus ei poistu, se rasittaa rakenteita ja lisää ajan mittaan kosteus- ja mikrobivaurioiden riskiä.

Kerrostalossa voi olla painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poisto tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Vanhemmissa taloissa on usein painovoimainen tai koneellinen poisto, uudemmissa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Järjestelmää on voitu muuttaa korjausten yhteydessä, joten rakennusvuosi ei välttämättä kerro nykytilannetta. Hallituksen pitää ensin selvittää, millainen järjestelmä talossa on nyt.

Kuka vastaa

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaan yhtiö vastaa perusjärjestelmien kunnossapidosta myös siltä osin kuin ne kulkevat asuntojen läpi. Laissa mainitaan erikseen lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät. Vastuu koskee järjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen, ja yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisin.

Osakkaan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti ja ilmoitettava yhtiölle viivytyksettä viasta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle (4 luvun 3 ja 8 §). Ilmanvaihtoon vaikuttavasta muutoksesta, kuten liesikuvun vaihdosta tai kanavaan liitettävästä laitteesta, on ilmoitettava yhtiölle etukäteen. Jos osakas on itse asentanut esimerkiksi huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen tai liesituulettimen, sen kunnossapito kuuluu lähtökohtaisesti hänelle. 1.10.2026 alkaen tämä on kirjattu lakiin nimenomaisesti (5 luvun 1 §).

Hallituksen ei tarvitse osata säätää ilmanvaihtokonetta, mutta sen on huolehdittava, että kunnossapito on järjestetty: miten järjestelmää huolletaan, milloin sitä on viimeksi tutkittu ja onko ongelmia havaittu. Kun tiedot kirjataan huoltokirjaan ja kunnossapidon vuosisuunnitelmaan, ne säilyvät hallituksen vaihtuessa.

Saako asukas säätää venttiileitä?

Koneellisessa ilmanvaihdossa venttiilit on säädetty niin, että suunnitellut ilmamäärät toteutuvat koko rakennuksessa. Yhden venttiilin asennon muuttaminen voi heikentää ilmanvaihtoa naapurissa ja tukittu venttiili häiritsee koko järjestelmää.

Motivan (avautuu uuteen välilehteen) ohjeen mukaan kerrostalossa taloyhtiö vastaa ilmanvaihdon perussäädöstä. Asukkaan tehtävät liittyvät käyttöön, kuten tuloilmaventtiilien kesä- ja talviasentoon. Venttiilin saa puhdistaa, mutta säätöasentoa ei pidä muuttaa. Jos ilmanvaihto tuntuu toimivan väärin, asiasta kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle.

Poisto- ja painovoimaisessa ilmanvaihdossa korvausilma on tärkeä. Jos korvausilmaventtiilit on suljettu tai niitä ei ole, ilma tulee sisään hallitsemattomasti rakenteiden raoista, postiluukusta tai ulko-ovesta. Se tuntuu vetona ja heikentää sekä asumismukavuutta että rakennuksen toimintaa.

Merkit, joihin kannattaa reagoida

Ilmanvaihdon ongelmat näkyvät yleensä ensin asukkaiden arjessa:

• sisäilma on jatkuvasti tunkkainen tai ruoan hajut viipyvät pitkään
• ikkunat huurtuvat toistuvasti sisäpuolelta
• kylpyhuone kuivuu hitaasti tai peili pysyy huurussa pitkään suihkun jälkeen
• naapurin ruoan tai tupakan haju tuntuu omassa asunnossa, mikä voi viitata paine-eroihin
• venttiilit likaantuvat nopeasti tai pölyä kertyy tavallista enemmän
• ilmanvaihdosta kuuluu poikkeavia ääniä, tuntuu vetoa tai postiluukku ja ulko-ovi käyttäytyvät oudosti

Yksittäinen havainto voi johtua myös asumistavasta tai kylmästä pinnasta. Jos samanlaisia havaintoja tulee useista asunnoista, syy kannattaa selvittää. Kun esimerkiksi monen asunnon kylpyhuoneen lattia pysyy märkänä pitkään suihkun jälkeen, poistoilma on voinut heikentyä. Syy voi löytyä tukkeutuneesta venttiilistä tai väärästä säädöstä ja ilmamäärien korjaamisen jälkeen tilat kuivuvat taas normaalisti.

Huolto ja huoltovälit

Motivan ohjeiden mukaan koneellisen ilmanvaihdon suodattimet vaihdetaan 1–2 kertaa vuodessa ja tulo- ja poistoilmaventtiilit puhdistetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lämmöntalteenoton kenno imuroidaan vuosittain ja pestään muutaman vuoden välein. Kanavien puhdistuksen ja ilmamäärien säädön tarve riippuu rakennuksesta ja se määritellään huolto-ohjelmassa.

Likaiset suodattimet ja venttiilit heikentävät virtausta vähitellen ja puhaltimet joutuvat tekemään enemmän työtä. Muutos on niin hidas, ettei sitä välttämättä huomaa, ennen kuin sisäilma on selvästi huonontunut. Siksi huolto kannattaa tehdä suunnitelman mukaan eikä vasta oireiden perusteella. Asuntojen raitisilmaventtiilien suodattimet unohtuvat helposti. Ne kannattaa vaihtaa kaikkiin asuntoihin kerralla, jolloin yksikään ei jää väliin. Huoneistokierros tekee vaihdon kierroksillaan.

Pelastuslain (379/2011) 13 §:n mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että ilmanvaihtokanavat ja -laitteet on huollettu ja puhdistettu niin, ettei niistä aiheudu tulipalon vaaraa. Puhdistus ei kuitenkaan yksin korjaa toimintaa: jos ilmamäärät ovat pielessä, järjestelmä toimii huonosti puhdistuksenkin jälkeen. Puhdistus ja säätö kannattaa tehdä samalla kertaa ja mitata ilmamäärät lopuksi. Huoltoyhtiön ja asukkaiden työnjako kannattaa sopia selvästi ja kertoa asukkaille.

Suurin mahdollinen ilmamäärä ei ole paras. Liian voimakas ilmanvaihto lisää lämmitysenergian kulutusta, kun taas liian heikko huonontaa sisäilmaa ja päästää kosteuden kertymään. Koneellista ilmanvaihtoa ei pidä sammuttaa energian säästämiseksi. Säästö syntyy oikeista säädöistä, säännöllisestä huollosta ja tarpeenmukaisesta käytöstä.

Kun ongelmat toistuvat

Jos samat ongelmat toistuvat, venttiilien puhdistus ei välttämättä riitä. Tilanteesta riippuen tarvitaan ilmamäärien mittaus ja säätö, ilmanvaihdon kuntotutkimus tai muu asiantuntijaselvitys. Ilmanvaihtoa kannattaa tarkastella yhdessä lämmityksen, ikkunoiden ja rakenteiden kanssa, koska rakennuksen kosteustekninen toiminta on kokonaisuus. Katso myös kosteusongelma taloyhtiössä.

Lämmityskausi paljastaa puutteet usein selvimmin. Kun ikkunat ovat kiinni, asumisen kosteus jää sisälle ja huurtuminen, veto ja tunkkaisuus korostuvat.

Tavallisia virheitä ovat asukkaiden sisäilmahavaintojen vähättely, suodatinvaihtojen siirtäminen vuodesta toiseen, ilmamäärien mittaamatta jättäminen puhdistusten ja korjausten jälkeen sekä ilmanvaihdon pienentäminen energiansäästön nimissä ilman asiantuntijan arviota.

Hallituksen tarkistuslista

• Mikä ilmanvaihtojärjestelmä taloyhtiössä on?
• Milloin suodattimet on vaihdettu ja kone huollettu?
• Milloin kanavat on puhdistettu ja ilmamäärät mitattu?
• Onko järjestelmälle huolto-ohjelma, ja onko työnjako huoltoyhtiön kanssa selvä?
• Miten asukkaita on ohjeistettu ilmanvaihdon käytöstä?
• Onko asunnoista tullut toistuvia ilmoituksia?

Jos vastauksia ei löydy, ensimmäinen askel on hankkia tiedot, ei ostaa uutta laitetta. Muut syksyn tarkistettavat kohteet löytyvät artikkelista taloyhtiön syyskunnossapito.

Lähteet: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, Finlex (avautuu uuteen välilehteen); pelastuslaki 379/2011, Finlex (avautuu uuteen välilehteen); Motiva: Ilmanvaihto kotona (avautuu uuteen välilehteen).

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa tapauskohtaista oikeudellista tai teknistä neuvontaa.