Taloyhtiön paloturvallisuus – mitä laki vaatii ja mitä tarkistaa?

Tulipalossa ratkaisee, kuinka nopeasti palo havaitaan, pääsevätkö ihmiset ulos ja pääseekö pelastuslaitos paikalle. Siksi taloyhtiön paloturvallisuuteen kuuluvat palovaroittimien lisäksi rakenteet, poistumisreitit, pelastustiet, turvallisuuslaitteet, tekniset tilat, tavaroiden säilytys, sähköturvallisuus, pelastussuunnitelma ja asukkaiden toiminta. Moni riski näyttää arjessa pieneltä: lastenvaunut porrashuoneessa, auto pelastustiellä, viallinen palovaroitin tai sähkötilaan jätetty roina.

Mitä pelastuslaki vaatii

Pelastuslain (379/2011) (avautuu uuteen välilehteen) 9 §:n mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan on osaltaan huolehdittava, että rakennus ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen ja leviämisen vaara on vähäinen, ihmiset voivat poistua turvallisesti ja pelastustoiminta on mahdollista. Helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa tai rakennuksen vieressä niin, että siitä aiheutuu palovaaraa tai sammuttaminen vaikeutuu.

Uloskäytävät (10 §). Uloskäytävät ja niille johtavat kulkureitit on pidettävä esteettöminä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Porrashuone on uloskäytävä, joten sinne eivät kuulu lastenvaunut, kenkätelineet tai kierrätyskassit.

Pelastustiet (11 §). Pelastustiet on pidettävä ajokelpoisina ja esteettöminä ja merkittävä asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä edes hetkeksi eikä lumi tai jää saa tukkia sitä talvella.

Laitteet (12 ja 13 §). Lain tai viranomaisen vaatimat palo- ja turvallisuuslaitteet, kuten savunpoistolaitteet, poistumisreittien opasteet, turvavalaistus ja väestönsuojan laitteet, on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti. Ilmanvaihtokanavat on puhdistettava niin, etteivät ne aiheuta palovaaraa.

Palovaroittimet ovat taloyhtiön vastuulla

Pelastuslain 17 §:n muutos (436/2023) siirsi asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuun asukkailta rakennuksen omistajalle. Velvoite tuli voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 1.1.2026. Taloyhtiön on huolehdittava, että jokaisessa asunnossa on riittävästi palovaroittimia ja että ne pysyvät toimintakunnossa. Asukkaan lakisääteinen velvollisuus on ilmoittaa viasta taloyhtiölle viipymättä.

Sisäministeriön asetuksen palovaroittimista (300/2025 (avautuu uuteen välilehteen)) mukaan asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliömetriä kohti. Varoittimet asennetaan kattoon vähintään 0,5 metrin päähän seinistä. Taloyhtiöllä tai sen edustajalla on oikeus päästä asuntoon, kun se on välttämätöntä varoittimien asentamiseksi tai huoltamiseksi. Käynti järjestetään asukkaalle sopivana aikana kohtuullisessa ajassa.

Taloyhtiön kannattaa sopia, kuka varoittimet asentaa, miten niiden toiminta tarkistetaan ja miten paristot ja vanhentuneet laitteet vaihdetaan. Asennuksista kannattaa pitää kirjaa: päivämäärä, laitemalli ja sijainti. Varoittimen säännöllistä testaamista testipainikkeesta suositellaan edelleen asukkaille, vaikka laki ei sitä velvoita. Jos varoitin ei toimi, asukkaan on ilmoitettava siitä heti. Asennuksesta ja vuositarkastuksesta lisää sivulla palovaroittimet.

Pelastussuunnitelma

Pelastuslain 15 § ja valtioneuvoston asetus (407/2011) edellyttävät pelastussuunnitelmaa asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuntoa. Käytännössä lähes jokaisella kerrostalo- ja rivitaloyhtiöllä on oltava sellainen.

Suunnitelmassa arvioidaan rakennuksen vaarat ja kerrotaan, miten niitä ehkäistään ja miten vaaratilanteessa toimitaan. Paperi ei yksin tee talosta turvallista: suunnitelman pitää vastata todellisia olosuhteita, olla ajan tasalla ja asukkaiden tiedossa. Tiivistelmä kannattaa pitää esillä porrashuoneessa ja antaa uusille asukkaille.

Käytännön tarkistukset

Seuraavat ovat suosituksia, eivät lakisääteisiä tarkastusvälejä.

Porrashuoneet ja poistumisreitit

Katso porrashuonetta poistujan silmin. Pääseekö ulos nopeasti, vaikka savu heikentäisi näkyvyyttä? Onko reitillä tavaraa, joka hidastaa kulkua tai lisää palokuormaa? Sulkeutuvatko palo-ovet itsestään, vai onko ne kiilattu auki?

Kellarit, ullakot ja varastot

Yhteisiin tiloihin kertyy helposti tavaraa eikä sen siirtäminen tilasta toiseen paranna turvallisuutta. Tarvitaan selkeät säännöt siitä, mitä yhteisissä tiloissa saa säilyttää, ja niiden noudattamista pitää seurata. Lue lisää ullakon ja kellarin tarkkailusta.

Sähkö- ja tekniset tilat

Sähkö- ja teknisissä tiloissa ei saa olla tavaraa, joka vaikeuttaa pääsyä laitteille. Poikkeava haju, kuumenemisen merkit ja vaurioituneet laitteet pitää ottaa vakavasti, mutta sähköasennuksia ei saa tutkia eikä korjata itse. Sähkökeskusten riskeistä kerrotaan artikkelissa taloyhtiön sähköturvallisuus.

Sähköautojen lataus

Lataaminen ei ole itsessään vaarallista, kun latausjärjestelmä on suunniteltu ja asennettu asianmukaisesti. Riski syntyy tilapäisratkaisuista, kuten lataamisesta jatkojohdolla tavallisesta pistorasiasta tai lämmitystolpasta, jota ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseen suureen kuormaan. Latauspisteet suunnitellaan sähköalan ammattilaisen kanssa.

Miten asukas toimii tulipalossa

Jos huomaat tulipalon tai savua, varoita muita, soita hätänumeroon 112 ja poistu turvallista reittiä. Sulje ovet perässäsi, jotta savu ja tuli eivät leviä. Älä käytä hissiä.

Jos porraskäytävä on täynnä savua, älä lähde savuun. Jää asuntoon, sulje ovi, tiivistä raot märillä pyyhkeillä, soita 112 ja mene ikkunalle tai parvekkeelle näkyville. Kerrostalon palo-osastoitu asunto suojaa usein pitkään. Ohjeet kannattaa käydä läpi etukäteen, koska ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia.

Tarkistuslista hallitukselle

• Ovatko porrashuoneet ja muut poistumisreitit esteettömät?
• Onko pelastustie merkitty, ajokelpoinen ja vapaa ympäri vuoden?
• Onko jokaisessa asunnossa riittävästi toimivia palovaroittimia, ja onko asennuksista kirjanpito?
• Onko pelastussuunnitelma ajan tasalla ja asukkaiden tiedossa?
• Onko kellareissa, ullakoilla ja varastoissa ylimääräistä palokuormaa?
• Ovatko sähkö- ja tekniset tilat siistit ja lukittuina?
• Toimivatko palo-ovet, turvavalaistus ja alkusammutuskalusto?
• Onko sähköautojen lataus toteutettu asianmukaisesti?
• Onko aiemmin havaitut puutteet korjattu?

Rakennus, asukkaat ja käyttötavat muuttuvat, joten lista kannattaa käydä läpi säännöllisesti eikä vain kerran.

Lähteet: pelastuslaki 379/2011, Finlex (avautuu uuteen välilehteen); laki pelastuslain muuttamisesta 436/2023, Finlex (avautuu uuteen välilehteen); sisäministeriön asetus palovaroittimista 300/2025, Finlex (avautuu uuteen välilehteen); sisäministeriö: asetus palovaroittimista (avautuu uuteen välilehteen).

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa tapauskohtaista oikeudellista tai teknistä neuvontaa.