Taloyhtiön laskujen tarkastus: kun sama vika laskutetaan uudelleen

Laskujen tarkastus on yleensä summan, päivämäärän, sopimuksen ja hyväksyjän tarkistamista. Hallitus ja isännöitsijä saavat laskuista kuitenkin enemmän irti: kun ne yhdistetään rakennusosaan ja aikajanaan, niistä muodostuu rakennuksen vikahistoria, jonka avulla toistuvat ongelmat tunnistetaan.

Esimerkiksi porraskäytävän ovesta voi tulla huoltolasku 250 euroa, seuraavassa kuussa 290 euroa ja kolmen kuukauden päästä 340 euroa. Jokainen työ voi olla aidosti tehty, asianmukaisesti tilattu ja oikein laskutettu. Kolmannen laskun jälkeen kannattaa silti kysyä, miksi samasta ovesta tulee jatkuvasti uusia laskuja.

Kuka vastaa laskujen tarkastuksesta

Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n mukaan hallitus vastaa siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Isännöitsijä vastaa siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty (7 luvun 17 §).

Hallituksen vastuu ei tarkoita, että puheenjohtajan tai jokaisen jäsenen pitäisi itse tarkistaa jokainen laskurivi. Laki ei myöskään määrää yhtä hyväksymismallia, kuten kahden hallituksen jäsenen hyväksyntää jokaiselle laskulle. Olennaista on, että valvonta on järjestetty yhtiön olosuhteisiin sopivalla tavalla, esimerkiksi isännöintiyrityksen taloushallinnon, sähköisen hyväksymisjärjestelmän ja hallituksen päättämien hyväksymisrajojen avulla.

Hallituksen ei pidä olettaa, että isännöitsijä varmasti huomaa kaiken, eikä isännöitsijän pidä joutua toimimaan ilman määriteltyjä vastuita. Hyvä prosessi kertoo:

• kuka asiatarkastaa laskun ja kuka hyväksyy sen
• mihin sopimukseen tai tilaukseen lasku perustuu
• miten poikkeavat laskut käsitellään
• miten merkittävät ylitykset tuodaan hallituksen tietoon.

Tilintarkastus ei korvaa päivittäistä valvontaa

Asunto-osakeyhtiössä on oltava tilintarkastaja, jos rakennuksissa on vähintään 30 osakkaiden hallinnassa olevaa huoneistoa tai jos osakkaat sitä vaativat. Muuten valitaan yleensä toiminnantarkastaja, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Kumpikin tarkastaa jälkikäteen, joten yhtiön oman valvonnan pitää toimia jo tilikauden aikana.

Oikea lasku voi kertoa väärästä ratkaisusta

Kuvitellaan viemärilinja, joka avataan tammikuussa (380 €), maaliskuussa (420 €), heinäkuussa (390 €) ja lokakuussa (450 €), yhteensä 1 640 euroa. Jokainen lasku voi olla oikein, mutta neljäs kertoo jo, että hoidetaan vain oiretta.

Toistuvuus ei todista, että aiemmat korjaukset olisi tehty huonosti. Syynä voi olla rakennusosan ikä, käyttötapa, rakenteellinen ongelma tai sattuma. Toistuvuus on kuitenkin hyvä syy kysyä. Laskuista voi tunnistaa toistuvat vikakohteet, jatkuvasti korjattavat laitteet, palvelut, joiden kustannukset kasvavat, ja rakennusosat, joiden korjaustapa kannattaisi arvioida uudelleen.

Kaikki toistuvat laskut eivät liity rakennusvikaan. Huoltosopimukseen kuuluu tiettyjä töitä ja muut laskutetaan erikseen. Jos hallitus ei tunne sopimuksen sisältöä, lisälaskut voivat yllättää. Selkeä sopimus ja selkeä laskutus suojaavat myös palveluntarjoajaa. Huoltosopimuksen arvioinnista kerrotaan artikkelissa taloyhtiön huoltokulut.

Käytännön suositukset

Seuraavat ovat käytännön suosituksia, eivät lain vaatimuksia.

Tarkasta kahdella tasolla

Ensimmäinen taso on tavallinen asiatarkastus: toimittaja, summa, laskutusperuste, tilaus tai sopimus, tehty työ ja hyväksyntä. Toisella tasolla selvitetään, miksi lasku syntyi. Onko sama ongelma ollut aiemmin? Paljonko kohde on maksanut vuoden aikana? Olisiko pysyvämpi korjaus edullisempi?

Anna laskulle kohde

”Huoltotyö 375 €” kertoo vähän. ”A-rapun ulko-ovi, suljin, 375 €” kertoo enemmän. Kun laskut ja työmääräykset yhdistetään rakennusosaan, kehitys näkyy: A-rapun ulko-ovi maksoi esimerkiksi 240 € vuonna 2024, 680 € vuonna 2025 ja jo 1 420 € vuonna 2026.

Sovi hälytysraja

Sopikaa yksinkertainen sääntö: jos samaan kohteeseen tulee useita korjauslaskuja lyhyessä ajassa, asia nostetaan erikseen hallituksen tai isännöinnin tarkasteltavaksi. Kynnys riippuu kohteesta, kustannuksesta, riskistä ja rakennuksen iästä. Usein kolmas käynti on hyvä hetki kysyä syytä.

Seuraa suurimpia kulukohteita

Hallituksen ei tarvitse analysoida jokaista 12 euron kulua. Kerran tai kaksi vuodessa riittää käydä läpi eniten maksaneet vikakohteet, useimmin toistuneet huoltokäynnit, nopeimmin kasvaneet kustannusryhmät ja sopimuksen ulkopuoliset lisätyöt. Kun laskut yhdistetään vikahistoriaan, näkyy esimerkiksi, että viemärilinja B on tukkeutunut viisi kertaa ja maksanut 2 480 euroa, jolloin teknistä selvitystä kannattaa harkita.

Toistuvista ja huomaamatta kasvavista kuluista kerrotaan lisää artikkelissa taloyhtiön kustannukset.

Mitä osakas saa tietää kustannuksista

Osakkaalla ei ole yleistä oikeutta selata yhtiön kirjanpitoa tai kaikkia laskuja milloin tahansa. Yhtiökokouksessa hänellä on kuitenkin kyselyoikeus (asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 25 §): hallituksen ja isännöitsijän on pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa käsiteltävän asian arviointiin. Kun käsitellään tilinpäätöstä, oikeus koskee myös yhtiön taloudellista asemaa yleisemmin. Jos vastaukseen tarvittavia tietoja ei ole kokouksessa saatavilla, kirjallinen vastaus on annettava kahden viikon kuluessa. Tietoja ei anneta, jos niistä aiheutuisi yhtiölle olennaista haittaa.

Osakas voi siis kysyä yhtiökokouksessa esimerkiksi, miksi huoltokustannukset nousivat tai miksi saman rakennusosan korjauskulut toistuvat.

Lisäksi 1.10.2026 voimaan tullut lakimuutos antaa osakkaalle oikeuden saada viipymättä jäljennös yhtiöllä olevasta omaa huoneistoaan koskevasta asiakirjasta, jolla on merkitystä esimerkiksi huoneiston kunnossapidon tai siitä aiheutuvien kustannusten arvioinnissa (7 luvun 6 §). Yhtiö voi periä jäljennöksestä hallituksen vahvistaman kohtuullisen maksun. Oikeus koskee omaa huoneistoa, ei yhtiön koko kirjanpitoa.

Tarkastus hyödyttää kaikkia osapuolia

Suurin osa laskuista on asianmukaisia. Selkeät tilaukset, sopimukset ja raportit vähentävät epäselvyyksiä myös huoltoyhtiöille ja urakoitsijoille, ja kun sama ongelma toistuu, toimintatapaa voidaan arvioida yhdessä. Usein suurin säästö syntyy siitä, ettei samaa vikaa tarvitse korjata kuudetta kertaa.

Usein kysyttyä

Onko hallituksen tarkistettava jokainen lasku?

Ei. Laki edellyttää, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty, ei sitä, että hallitus hyväksyisi jokaisen laskun itse.

Korvaako tilintarkastus laskujen tarkastuksen?

Ei. Tilin- ja toiminnantarkastus tehdään jälkikäteen omine tavoitteineen. Päivittäinen laskujen käsittely tarvitsee oman toimivan prosessinsa.

Mitä tehdä, jos samaa vikaa korjataan jatkuvasti?

Kokoa aiemmat työmääräykset, laskut ja vikahistoria yhteen ja arvioi, tarvitaanko juurisyyn selvittämiseen teknistä asiantuntijaa.

Lähteet

• Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, ajantasainen säädös (Finlex) (avautuu uuteen välilehteen)
• Laki asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta 535/2026 (Finlex) (avautuu uuteen välilehteen)

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa tapauskohtaista oikeudellista tai teknistä neuvontaa.