Taloyhtiön vikailmoitus – Taloyhtiössä korjataan vikoja, mutta kuka etsii niiden syitä?
Taloyhtiössä tapahtuu joka päivä pieniä asioita.
Ovi ei sulkeudu kunnolla. Vesihana tiputtaa. Porraskäytävän valo sammuu jatkuvasti. Kellarissa tuntuu poikkeava haju.
Asukas tekee taloyhtiön vikailmoituksen, huoltoyhtiö tulee paikalle ja ongelma korjataan.
Prosessi näyttää toimivan juuri niin kuin pitääkin.
Mutta entä jos sama ongelma ilmestyy uudelleen? Ja uudelleen?
Silloin kannattaa esittää kysymys, joka voi olla taloyhtiölle paljon tärkeämpi kuin itse yksittäinen korjaus:
Miksi vika syntyy?
Taloyhtiön vikailmoitus kertoo yleensä siitä, että jossakin on havaittu ongelma. Se ei automaattisesti kerro ongelman teknistä perussyytä, eikä huoltoyhtiön yksittäisen työmääräyksen tarkoituksena välttämättä olekaan tehdä laajaa rakennusteknistä tutkimusta.
Juuri tästä syntyy tämän artikkelin keskeinen kysymys.
Korjaako taloyhtiö vuodesta toiseen yksittäisiä oireita vai tunnistaako se tilanteet, joissa pitäisi pysähtyä selvittämään niiden taustalla olevaa syytä?
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mikä merkitys taloyhtiön vikailmoituksella on rakennuksen ylläpidossa, mitä asunto-osakeyhtiölaki edellyttää ja missä kohtaa Huoneistokierroksen ennakoivan kunnossapidon suositukset alkavat.
Taloyhtiön vikailmoitus kertoo oireesta – ei välttämättä syystä
Kuvitellaan yksinkertainen tilanne.
Ulko-ovi ei sulkeudu kunnolla. Asukas tekee taloyhtiön vikailmoituksen. Huoltomies säätää oven ja ovi toimii jälleen.
Kuukauden kuluttua sama ongelma toistuu. Ovi säädetään uudelleen. Kolmen kuukauden kuluttua ongelma palaa jälleen.
Tässä vaiheessa kyse ei välttämättä enää ole pelkästä oven säätötarpeesta.
Taustalla voi olla esimerkiksi mekanismin kuluminen, rikkoutunut osa, rakenteellinen liike tai jokin muu syy. Oikeaa syytä ei kuitenkaan voida päätellä pelkän oireen perusteella, vaan tarvittaessa asia on tutkittava.
Yksi vikailmoitus voi olla yksittäinen tapaus – toistuvuus on tietoa
Yksi taloyhtiön vikailmoitus ei yleensä vielä osoita, että rakennuksessa olisi laajempi ongelma.
Mutta jos samasta asiasta syntyy useita ilmoituksia, kokonaisuus muuttuu.
Toistuvuus on itsessään arvokasta tietoa.
Hallituksen, isännöinnin tai muun asian käsittelystä vastaavan tahon kannalta hyödyllisiä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:
- Onko sama vika esiintynyt aikaisemmin?
- Kuinka usein?
- Onko ongelma aina samassa paikassa?
- Mitä aikaisemmilla kerroilla tehtiin?
- Poistuiko ongelma vai vain sen näkyvä oire?
- Onko syytä selvittää asia tarkemmin?
Tämän vuoksi taloyhtiön vikailmoitus kannattaa nähdä myös tietolähteenä eikä pelkkänä yksittäisenä työtilauksena.
LAKI: osakkeenomistajalla on ilmoitusvelvollisuus tietyistä vioista
Tämä osio käsittelee asunto-osakeyhtiölain velvoitteita eikä Huoneistokierroksen omia suosituksia.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle sellaisesta osakehuoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Ilmoitus on tehtävä viivytyksettä.
Tämän vuoksi taloyhtiön vikailmoitus voi olla myös osa osakkeenomistajan lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista.
Ilmoittamisella on käytännössä suuri merkitys, koska yhtiö ei välttämättä voi ryhtyä selvittämään tai korjaamaan sellaista ongelmaa, josta se ei ole saanut tietoa.
LAKI: vikailmoitus ei ratkaise kunnossapitovastuuta
On kuitenkin tärkeää erottaa kaksi eri asiaa toisistaan.
Taloyhtiön vikailmoitus kertoo havaitusta viasta tai puutteesta. Se ei yksin ratkaise sitä, kuuluuko asian korjaaminen yhtiölle vai osakkeenomistajalle.
Asunto-osakeyhtiölaki jakaa kunnossapitovastuuta yhtiön ja osakkeenomistajan välillä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi lain sallimissa rajoissa määrätä vastuunjaosta toisin.
Yhtiön vastuulle kuuluvat lain pääsäännön mukaan muun muassa rakenteet, eristeet ja tietyt perusjärjestelmät. Osakkeenomistajalla puolestaan on oma kunnossapitovastuunsa muun muassa huoneiston sisäosista.
Siksi taloyhtiön vikailmoitus on ensisijaisesti tieto havaitusta ongelmasta. Sen jälkeen arvioidaan, kenen vastuulle asian selvittäminen ja mahdollinen korjaaminen kuuluu.
LAKI: hallitus vastaa kiinteistönpidon asianmukaisesta järjestämisestä
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Tämä ei tarkoita sitä, että hallituksen pitäisi henkilökohtaisesti tutkia jokainen taloyhtiön vikailmoitus.
Hallituksen ei myöskään tarvitse toimia huoltoyhtiön päivittäisenä työnjohtajana.
Hallituksen tehtävänä on huolehtia kokonaisuudesta ja siitä, että kiinteistön ylläpito on asianmukaisesti järjestetty.
LAKI: tiettyä vikailmoitusjärjestelmää ei yleisesti määrätä
Asunto-osakeyhtiölaki ei yleisesti määrää, että taloyhtiöllä olisi oltava juuri tietynlainen sähköinen vikailmoitusjärjestelmä, sovellus tai työmääräysprosessi.
Käytännön toimintamallit voivat siksi vaihdella taloyhtiöittäin.
Olennaista on, että yhtiön tietoon tulevat kunnossapitoon liittyvät olennaiset asiat voidaan käsitellä asianmukaisesti.
Mitä tapahtuu taloyhtiön vikailmoituksen jälkeen?
Hyvin toimivassa prosessissa taloyhtiön vikailmoitus johtaa ensin ongelman arviointiin.
Jos kyse on tavallisesta huoltotyöstä, asia voidaan usein ratkaista nopeasti.
Esimerkiksi:
- lamppu vaihdetaan
- oven suljin säädetään
- lukko huolletaan
- irronnut osa kiinnitetään
- pieni tekninen toimintahäiriö korjataan.
Kaikki viat eivät tarvitse laajaa tutkimusta.
Taloyhtiön toiminta olisi tarpeettoman raskasta ja kallista, jos jokaisen yksittäisen taloyhtiön vikailmoituksen jälkeen tilattaisiin erillinen asiantuntijatutkimus.
Toistuvan tai muuten merkittävän ongelman kohdalla tilanne voi kuitenkin olla toinen.
Milloin vian sijasta pitäisi alkaa selvittää syytä?
Yhtä kaikille rakennuksille ja kaikille vioille soveltuvaa rajaa ei ole.
Lisäselvityksen tarvetta voidaan kuitenkin joutua arvioimaan esimerkiksi silloin, kun:
- sama taloyhtiön vikailmoitus tai saman tyyppinen ongelma toistuu
- samaa rakennusosaa korjataan useita kertoja
- ongelma palaa pian korjauksen jälkeen
- samantyyppisiä ongelmia esiintyy useassa huoneistossa tai rakennuksen osassa
- ongelmaan liittyy mahdollinen kosteus-, turvallisuus- tai vahinkoriski
- korjaustoimenpiteet eivät ratkaise ongelmaa pysyvästi
- ongelman syy jää epäselväksi.
Näissä tilanteissa voi olla perusteltua arvioida, tarvitaanko pätevän asiantuntijan tarkempaa selvitystä.
Oireen poistaminen ei aina tarkoita syyn poistamista
Ajatellaan esimerkiksi kellariin ilmestyvää vettä.
Vesi poistetaan ja tila kuivataan.
Seuraavan rankkasateen jälkeen vettä tulee uudelleen ja tehdään uusi taloyhtiön vikailmoitus.
Jos toimintamallina on joka kerta vain veden poistaminen, itse ongelman syy voi jäädä tunnistamatta.
Taustalla voi olla useita mahdollisia syitä, joita ei voida määrittää luotettavasti pelkän näkyvän oireen perusteella.
Juuri tästä syystä havainto, oire ja tekninen diagnoosi on pidettävä erillään.
Taloyhtiön vikailmoitus voi olla osa rakennuksen historiatietoa
Yksittäinen ilmoitus voi näyttää vähäiseltä.
Kun ilmoituksia tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, niistä voi kuitenkin muodostua arvokasta tietoa.
Esimerkiksi:
2024: kellarin ulko-ovessa toimintahäiriö.
2025: sama ovi säädetään kahdesti.
2026: sama ongelma toistuu jälleen.
Jos jokainen taloyhtiön vikailmoitus käsitellään täysin erillisenä tapahtumana, kokonaisuus voi jäädä huomaamatta.
Jos ilmoitushistoriaa seurataan, toistuvuus voidaan havaita helpommin.
Data ei auta, jos sitä ei tarkastella
Taloyhtiöllä voi olla vuosien ajalta suuri määrä työmääräyksiä ja vikailmoituksia.
Silti hallituksella ei välttämättä ole käsitystä siitä, mitkä viat toistuvat eniten.
Tämän vuoksi taloyhtiön vikailmoitus voi olla paljon arvokkaampi tietolähde kuin miltä se yksittäin näyttää.
Järjestelmällisesti tarkasteltuna ilmoituksista voidaan tunnistaa toistuvia ongelmia ja asioita, jotka voivat edellyttää tarkempaa seurantaa tai selvittämistä.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: erottele havainto, oire ja syy
Tästä eteenpäin kyse on Huoneistokierroksen käytännön suosituksista. Ne eivät ole sellaisenaan asunto-osakeyhtiölain määräämiä velvoitteita.
Huoneistokierros suosittelee tarkastelemaan merkittäviä tai toistuvia taloyhtiön vikailmoituksia kolmen eri tason kautta:
- Havainto: mitä havaittiin?
- Oire: miten ongelma näkyy?
- Syy: tiedetäänkö luotettavasti, mistä ongelma johtuu?
Esimerkiksi:
Havainto: ikkunan alla näkyy kosteusjälki.
Oire: pinta vaikuttaa kostuneelta tai siinä näkyy kosteuteen viittaava jälki.
Syy: ei vielä tiedossa.
Tässä vaiheessa ei pidä tehdä teknistä diagnoosia pelkän havainnon perusteella.
Tarvittaessa asia ohjataan pätevälle asiantuntijalle tarkempaa tutkimusta varten.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: seuraa toistuvia vikailmoituksia
Huoneistokierros suosittelee, että hallitus, isännöinti tai muu sovittu taho tarkastelee säännöllisesti, millaiset taloyhtiön vikailmoitukset toistuvat.
Yksinkertainen seuranta voi sisältää esimerkiksi:
- vikatyypin
- sijainnin
- ilmoitusten määrän
- tehdyt toimenpiteet
- ongelman mahdollisen uusiutumisen
- tarpeen lisäselvitykselle.
Tämän ei tarvitse tarkoittaa raskasta raportointijärjestelmää.
Tavoitteena on havaita kokonaisuuksia, joita yksittäinen työmääräys ei välttämättä paljasta.
Yksi kysymys voi muuttaa koko prosessin
Kun sama taloyhtiön vikailmoitus tai saman tyyppinen ongelma tulee uudelleen, kannattaa kysyä:
”Korjaammeko edelleen vain oiretta vai pitäisikö selvittää, miksi ongelma toistuu?”
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: yhdistä vikailmoitukset rakennuskierroksen havaintoihin
Rakennuskierros voi täydentää taloyhtiön vikailmoituksista saatavaa tietoa.
Vikailmoitus syntyy yleensä silloin, kun joku huomaa ongelman.
Rakennuskierroksella voidaan puolestaan tehdä havaintoja myös asioista, joista kukaan ei ole vielä tehnyt ilmoitusta.
Näitä kahta tietolähdettä voidaan hyödyntää rinnakkain.
Jos vikailmoitukset kertovat esimerkiksi toistuvista ongelmista tietyssä rakennuksen osassa ja rakennuskierroksella havaitaan samassa paikassa poikkeamia, voi olla perusteltua arvioida tarkemman selvityksen tarvetta.
Rakennuskierros ei kuitenkaan korvaa kuntotutkimusta, rakenteiden tutkimista tai muuta pätevän asiantuntijan tekemää selvitystä.
10 kysymystä toistuvan taloyhtiön vikailmoituksen jälkeen
- Onko sama taloyhtiön vikailmoitus tai saman tyyppinen ongelma esiintynyt aikaisemmin?
- Kuinka monta kertaa ongelma on esiintynyt?
- Onko ongelma aina samassa paikassa?
- Mitä aikaisemmilla kerroilla tehtiin?
- Kuinka kauan tehty toimenpide auttoi?
- Tiedetäänkö ongelman varsinainen tekninen syy?
- Voiko ongelmaan liittyä vahinko- tai turvallisuusriski?
- Tarvitaanko tarkempaa tutkimusta?
- Onko havainto ja tehty toimenpide dokumentoitu?
- Milloin asia pitäisi tarkistaa uudelleen?
Taloyhtiön vikailmoitus ei aina pääty siihen, että työmääräys suljetaan
Työmääräyksen sulkeminen kertoo yleensä siitä, että tilattu tai sovittu työ on suoritettu.
Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että ongelman mahdollinen perussyy olisi selvitetty.
Tämä ero on tärkeä.
Taloyhtiön ylläpidon kannalta tavoitteena ei ole pelkästään mahdollisimman nopeasti sulkea taloyhtiön vikailmoitus.
Tavoitteena on ylläpitää rakennusta asianmukaisesti.
Jos ongelma poistuu pysyvästi yksinkertaisella huoltotoimella, prosessi voi toimia juuri niin kuin pitääkin.
Jos ongelma palaa jatkuvasti, järjestelmän olisi hyvä auttaa tunnistamaan tämä.
Yhteenveto: älä kysy vain, korjattiinko vika
Taloyhtiön vikailmoitus on tärkeä osa kiinteistön päivittäistä ylläpitoa.
Sen avulla havaittu ongelma voidaan tuoda yhtiön tietoon ja siihen voidaan reagoida.
Taloyhtiön kannalta erityisen arvokasta tietoa voi kuitenkin syntyä silloin, kun yksittäisiä ilmoituksia tarkastellaan yhdessä ja pidemmällä aikavälillä.
Onko vika uusi vai onko se toistunut useita kertoja?
Onko ongelma korjattu pysyvästi vai onko näkyvä oire vain poistettu hetkeksi?
Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee yhtiön ja osakkeenomistajan kunnossapitovastuuta, osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuutta ja hallituksen tehtävää huolehtia kiinteistönpidon asianmukaisesta järjestämisestä.
Huoneistokierroksen suositukset menevät käytännön tasolla yhden askeleen pidemmälle:
seuratkaa toistuvuutta.
Dokumentoikaa olennaiset havainnot ja tehdyt toimenpiteet.
Yhdistäkää tietoa silloin, kun se on perusteltua.
Ja kun sama taloyhtiön vikailmoitus tai saman tyyppinen ongelma palaa uudelleen, kysykää:
Miksi tämä tapahtuu?
Jos vastausta ei tiedetä, seuraava oikea toimenpide ei välttämättä ole uusi samanlainen korjaus.
Se voi olla syyn tarkempi selvittäminen.
Usein kysytyt kysymykset taloyhtiön vikailmoituksesta
Milloin taloyhtiön vikailmoitus pitää tehdä?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle sellaisesta osakehuoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Ilmoitus on tehtävä viivytyksettä. Käytännössä ilmoitus kannattaa tehdä yhtiön antamien ohjeiden mukaisesti mahdollisimman nopeasti etenkin silloin, kun ongelman jatkuminen voi lisätä vahingon tai haitan riskiä.
Kenelle taloyhtiön vikailmoitus tehdään?
Käytännön menettely riippuu taloyhtiöstä. Monissa yhtiöissä taloyhtiön vikailmoitus tehdään huoltoyhtiölle, isännöitsijälle tai sähköisen järjestelmän kautta yhtiön antamien ohjeiden mukaisesti.
Korjaako huoltoyhtiö kaikki vikailmoitukset?
Ei välttämättä. Huoltoyhtiön tehtävät määräytyvät huoltosopimuksen perusteella. Lisäksi kunnossapitovastuu voi kuulua tilanteesta riippuen yhtiölle tai osakkeenomistajalle, ja osa ongelmista voi edellyttää erillisen asiantuntijan tai urakoitsijan käyttöä.
Pitääkö jokaisen vikailmoituksen syy tutkia?
Ei. Moni taloyhtiön vikailmoitus koskee yksinkertaista ja helposti ratkaistavaa huoltotarvetta. Tarkempi selvitys voi olla perusteltu esimerkiksi silloin, kun ongelma toistuu, sen syy jää epäselväksi tai siihen liittyy mahdollisesti merkittävä vahinko- tai turvallisuusriski.
Voiko rakennuskierros korvata vikailmoitukset?
Ei. Rakennuskierros ja taloyhtiön vikailmoitus täydentävät toisiaan. Vikailmoitus tuo havaitun ongelman yhtiön tietoon, kun taas rakennuskierroksella voidaan tehdä havaintoja myös asioista, joista kukaan ei ole vielä ilmoittanut.
Kuka päättää, tarvitaanko kuntotutkimus tai muu tarkempi tutkimus?
Tarvittava menettely riippuu asian laadusta, merkittävyydestä, yhtiön toimivallasta ja tilanteesta. Hallituksen tulee huolehtia kiinteistönpidon asianmukaisesta järjestämisestä, ja tarvittaessa päätöksenteon tueksi voidaan hankkia pätevän asiantuntijan selvitys.
LAKI JA HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUKSET – pidä ero selvänä
LAKI
- Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle sellaisesta osakehuoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Ilmoitus on tehtävä viivytyksettä.
- Yhtiön ja osakkeenomistajan kunnossapitovastuu määräytyy asunto-osakeyhtiölain ja mahdollisesti yhtiöjärjestyksen määräysten perusteella.
- Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
- Asunto-osakeyhtiölaki ei yleisesti määrää tiettyä sähköistä vikailmoitusjärjestelmää.
- Vikailmoituksen tekeminen ei itsessään ratkaise sitä, kuka vastaa korjauksesta.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUKSET
- Seuraa toistuvia taloyhtiön vikailmoituksia.
- Älä käsittele jokaista toistuvaa ongelmaa täysin irrallisena tapahtumana.
- Erota havainto, oire ja tekninen syy toisistaan.
- Älä tee teknistä diagnoosia ilman riittävää asiantuntemusta.
- Dokumentoi olennaiset havainnot, tehdyt toimenpiteet ja jatkoseuranta.
- Hyödynnä vikailmoituksista saatavaa tietoa yhdessä muun rakennuksen kuntoa koskevan tiedon kanssa.
- Rakennuskierroksia voidaan käyttää täydentävänä ennakoivan havainnoinnin työkaluna.
- Jos ongelma toistuu tai sen merkitys on epäselvä, arvioi tarkemman selvityksen tarve.
Oikeudellinen ja tekninen huomautus
Tämä artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti. Lakiin perustuvat velvollisuudet on erotettu Huoneistokierroksen käytännön suosituksista.
Yksittäisen vian kunnossapitovastuu, tarvittavat tutkimukset ja päätöksentekomenettely riippuvat muun muassa vian laadusta, rakennuksen rakenteista, yhtiöjärjestyksestä, tehdyistä sopimuksista ja sovellettavasta lainsäädännöstä.
Rakennuksessa havaittu oire tai silmämääräinen havainto ei yksin osoita sen teknistä syytä. Tarvittaessa syy on selvitettävä tarkoitukseen soveltuvalla asiantuntijatutkimuksella.
Artikkeli ei ole yksittäistä taloyhtiötä koskevaa oikeudellista tai rakennusteknistä neuvontaa.
Huomautus
Tämän artikkelin asunto-osakeyhtiölakia koskevat osuudet perustuvat kirjoitushetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön ja yleisiin hyvän hallinnon periaatteisiin. Huoneistokierroksen suositukset on merkitty erikseen, ja ne perustuvat käytännön kokemukseen ennakoivasta kiinteistön kunnossapidosta ja päätöksenteon kehittämisestä. Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä yksittäistapauksia koskevaa oikeudellista neuvontaa.
Tämä artikkeli perustuu kirjoitushetkellä voimassa olevaan asunto-osakeyhtiölakiin, konkurssilakiin sekä viranomaisten ja alan järjestöjen julkaisemaan yleiseen ohjeistukseen.
Artikkelissa erotetaan toisistaan:
- Lakiin perustuvat velvoitteet, jotka sitovat asunto-osakeyhtiötä ja sen toimielimiä, sekä
- Huoneistokierroksen käytännön suositukset, joiden tarkoituksena on auttaa taloyhtiöitä tunnistamaan riskejä ja edistämään ennakoivaa kunnossapitoa.
Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa yksittäiseen taloyhtiöön sovellettavaa oikeudellista neuvontaa, teknistä asiantuntija-arviota tai isännöitsijän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijan antamaa tapauskohtaista ohjeistusta.
Tietojen oikeellisuus
Tämän artikkelin sisältö perustuu julkaisuhetkellä voimassa olevaan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) sekä alan johtavien asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja tarvittaessa Rakennustiedon, julkisesti saatavilla oleviin ohjeisiin ja suosituksiin. Artikkelin tavoitteena on tarjota taloyhtiöille ajantasaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa päätöksenteon tueksi.
Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina virallisista lähteistä ennen yksittäistä päätöstä tai toimenpidettä.
Hyödyllistä lisätietoa:
- Finlex
- Kiinteistöliitto
- Isännöintiliitto
- Oikeusministeriö
- Ympäristöministeriö
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Tarvitsetko asiantuntijan näkemyksen taloyhtiösi kunnosta?
Jokainen taloyhtiö on erilainen. Siksi myös kunnossapidon tarpeet, riskit ja kehityskohteet vaihtelevat.
Hyvä taloyhtiön johtaminen perustuu luotettavaan tietoon. Mitä aikaisemmin mahdolliset riskit tunnistetaan, sitä paremmin kunnossapitoa voidaan suunnitella ja ennakoimattomia kustannuksia välttää.
Huoneistokierros tarjoaa taloyhtiöille riippumattomia asiantuntijapalveluita, joiden tavoitteena on tukea hallitusta, isännöitsijää ja osakkaita päätöksenteossa sekä rakennuksen pitkäjänteisessä ylläpidossa.
Huoneistokierros auttaa taloyhtiöiden hallituksia, puheenjohtajia ja isännöitsijöitä tunnistamaan kiinteistön nykykunnon, havaitsemaan mahdolliset riskit ajoissa ja tukemaan päätöksentekoa luotettavan tiedon avulla.
Ennakointi on aina edullisempaa kuin reagointi.
Ota yhteyttä TÄSTÄ Huoneistokierrokseen ja selvitetään yhdessä, miten taloyhtiösi voi välttää kalliit yllätykset sekä tehdä päätöksiä tiedon pohjalta.