Taloyhtiön vastuunjako – kuka maksaa, kun jotain menee rikki?

Taloyhtiön vastuunjako on yksi niistä asioista, joita harva osakas miettii ennen kuin jotakin rikkoutuu. Kun kylpyhuoneessa alkaa näkyä kosteutta, hana vuotaa, ikkuna ei sulkeudu tai seinään ilmestyy halkeama, ensimmäinen kysymys on usein hyvin yksinkertainen:

Kuka tämän maksaa?

Vastaus ei kuitenkaan aina ole yhtä yksinkertainen kuin miltä se ensin näyttää.

Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuun lähtökohtia, mutta oman taloyhtiön yhtiöjärjestys voi sisältää vastuunjaosta poikkeavia määräyksiä. Lisäksi tilanteessa on erotettava toisistaan tavallinen kunnossapitovastuu, osakkaan huolellisuusvelvollisuus ja mahdollinen vahingonkorvausvastuu.

Siksi taloyhtiön vastuunjako kannattaa tuntea ennen kuin syntyy ongelma – ei vasta sen jälkeen.

Taloyhtiön vastuunjako – perusperiaate on yksinkertainen

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin vastuu ei kuulu osakkaalle. Taloyhtiön vastuulle kuuluvat lähtökohtaisesti rakennuksen rakenteet, eristeet ja erilaiset perusjärjestelmät. Osakas puolestaan vastaa lähtökohtaisesti huoneistonsa sisäosista.

Taloyhtiön ja osakkaan vastuut eivät kuitenkaan ole täysin irrallisia toisistaan.

Jos esimerkiksi taloyhtiön vastuulla oleva rakenteellinen vika aiheuttaa vahinkoa huoneiston sisäosille, taloyhtiön vastuulle voi kuulua myös vahingoittuneiden sisäosien korjaaminen yhtiön perustasoon asti.

Toisaalta osakas ei vastaa automaattisesti kaikesta, mikä tapahtuu hänen asunnossaan.

Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, jotka taloyhtiön vastuunjako -kysymyksissä kannattaa ymmärtää.

Taloyhtiön vastuunjako perustuu lakiin ja yhtiöjärjestykseen

Asunto-osakeyhtiölain mukainen vastuunjako on lähtökohta, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuusta toisin.

Siksi sama rakennusosa voi eri taloyhtiöissä kuulua eri osapuolen vastuulle.

Ennen kuin osakas esimerkiksi tilaa korjauksen omalla kustannuksellaan, kannattaa selvittää:

• mitä asunto-osakeyhtiölaki sanoo asiasta
• mitä oman taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään
• mistä vika johtuu
• onko kyse normaalista kulumisesta vai vahingosta
• onko kyse osakkaan tekemästä muutoksesta.

Taloyhtiön vastuunjako – mitä taloyhtiö yleensä maksaa?

Taloyhtiön vastuulle kuuluvat lähtökohtaisesti rakennuksen rakenteet ja eristeet sekä rakennuksen perusjärjestelmät.

Näihin kuuluvat esimerkiksi:

• rakenteet
• eristeet
• lämmitysjärjestelmä
• vesijärjestelmä
• viemärijärjestelmä
• ilmanvaihtojärjestelmä
• sähköjärjestelmän perusosat
• tiedonsiirtojärjestelmät
• muut vastaavat perusjärjestelmät.

Taloyhtiön vastuulle kuuluu myös sellaisen huoneiston sisäosan korjaaminen, joka vahingoittuu yhtiön vastuulla olevan rakenteen tai muun rakennuksen osan vian tai sen korjaamisen seurauksena.

Taloyhtiön vastuuta arvioitaessa pitää kuitenkin huomioida myös yhtiön noudattama perustaso.

Taloyhtiön vastuunjako ja perustaso

Jos taloyhtiö joutuu korjaamaan huoneiston sisäosaa yhtiön vastuulle kuuluvan vian vuoksi, korjaaminen tapahtuu lähtökohtaisesti yhtiön perustasoon asti.

Jos osakas on esimerkiksi itse remontoinut huoneistonsa huomattavasti alkuperäistä tai taloyhtiön perustasoa korkeammalle tasolle, taloyhtiön ei välttämättä tarvitse palauttaa tilaa osakkaan valitsemaan erityistasoon.

Tämä on käytännössä erittäin tärkeä asia esimerkiksi kylpyhuoneiden, lattioiden ja pintamateriaalien vahinkotilanteissa.

Taloyhtiön vastuunjako – mistä osakas yleensä vastaa?

Osakas vastaa lähtökohtaisesti osakehuoneistonsa sisäosista.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi huoneiston pintoja ja sellaisia osia, jotka kuuluvat osakkaan kunnossapitovastuulle.

Osakkaan vastuulle voi kuulua esimerkiksi:

• lattia- ja seinäpintojen kunnossapito
• huoneiston sisäpuoliset pintamateriaalit
• osakkaan omat kalusteet ja laitteet
• osakkaan tekemien muutosten kunnossapito tietyissä tilanteissa
• huoneiston asianmukainen hoito ja käyttö.

Osakas ei kuitenkaan vastaa normaalista kulumisesta, joka syntyy siitä, että tiloja käytetään niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

Tämä ero on tärkeä.

Taloyhtiön vastuunjako ei tarkoita, että osakas maksaa kaiken huoneistonsa sisällä

On tavallinen väärinkäsitys, että kaikki asunnon sisällä tapahtuvat ongelmat kuuluisivat automaattisesti osakkaalle.

Näin ei ole.

Jos esimerkiksi taloyhtiön vastuulla oleva putki rikkoutuu ja siitä aiheutuu vahinkoa huoneiston sisäpinnoille, taloyhtiön vastuulle voi kuulua myös näiden sisäosien korjaaminen perustasoon asti.

Siksi vian alkuperän selvittäminen on usein tärkeämpää kuin se, missä kohtaa asuntoa vahinko näkyy.

Taloyhtiön vastuunjako – entä jos jokin rikkoutuu?

Rikkoutumistilanteessa kannattaa ensin selvittää, mikä rikkoutui ja miksi.

Esimerkiksi vuotava vesihana voi johtaa hyvin erilaisiin vastuunarviointeihin riippuen siitä, mikä osa hanasta on rikkoutunut ja mistä vahinko johtuu.

Samoin kylpyhuoneessa näkyvä kosteus ei vielä kerro, kuka korjauksesta vastaa.

Kosteuden lähde voi olla esimerkiksi putkistossa, rakenteessa, vedeneristyksessä tai osakkaan vastuulla olevassa laitteessa.

Siksi taloyhtiön vastuunjako ratkaistaan usein vasta sen jälkeen, kun vian syy on selvitetty.

Taloyhtiön vastuunjako – vian syy ratkaisee paljon

Kun jotakin rikkoutuu, kannattaa kysyä neljä kysymystä:

1. Mikä rakennusosa tai laite on rikkoutunut?
2. Mistä rikkoutuminen johtuu?
3. Kenen kunnossapitovastuulle kyseinen osa kuuluu?
4. Onko vahinkoon liittynyt osakkaan tai muun henkilön huolimattomuutta?

Näiden kysymysten jälkeen vastuunjakoa on huomattavasti helpompi arvioida.

Taloyhtiön vastuunjako – vesivahinko on hyvä esimerkki

Vesivahingot ovat yksi tavallisimmista tilanteista, joissa vastuunjako tulee käytännössä vastaan.

Oletetaan, että astianpesukoneen liitäntä alkaa vuotaa.

Astianpesukone itsessään kuuluu lähtökohtaisesti osakkaalle. Myös osakkaan vastuulla olevaan laitteeseen liittyvät asiat voivat kuulua osakkaalle.

Mutta jos vuotava vesi pääsee rakenteisiin tai toiseen huoneistoon, tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi.

Taloyhtiön vastuulle voi tulla esimerkiksi rakenteiden ja yhtiön vastuulla olevien rakennusosien korjaaminen.

Samalla arvioidaan erikseen mahdollinen vahingonkorvausvastuu.

Taloyhtiön vastuunjako ja vahingonkorvausvastuu eivät siis ole sama asia.

Taloyhtiön vastuunjako – kuka maksaa rikkoutuneen ikkunan?

Ikkunat ovat tällä hetkellä erityisen ajankohtainen esimerkki.

1.10.2026 voimaan tulevan asunto-osakeyhtiölain muutoksen myötä ikkunoiden kunnossapitovastuu kuuluu lähtökohtaisesti taloyhtiölle kokonaisuutena, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin.

Muutos koskee ikkunan teknistä ja toiminnallista kokonaisuutta, kuten laseja, puitteita, karmeja, tiivisteitä ja heloja.

Osakkaan huolellisuus- ja ilmoitusvelvollisuus kuitenkin säilyy.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi taloyhtiön vastuunjako ei ole staattinen asia, vaan myös lainsäädäntö voi muuttaa vastuun lähtökohtia.

Taloyhtiön vastuunjako ja yhtiöjärjestys

Vaikka laki määrittelee lähtökohdan, oman taloyhtiön yhtiöjärjestys on aina syytä tarkistaa.

Jos yhtiöjärjestyksessä on kunnossapitovastuusta poikkeava määräys, se voi vaikuttaa siihen, kuka tietystä rakennusosasta vastaa.

Siksi osakkaan ei kannata tehdä kustannuksia koskevia johtopäätöksiä pelkästään yleisen vastuunjakotaulukon perusteella.

Taloyhtiön vastuunjako – kuka maksaa kylpyhuoneen korjauksen?

Kylpyhuone on toinen alue, jossa vastuunjako aiheuttaa helposti kysymyksiä.

Jos kylpyhuoneessa havaitaan kosteusvaurio, ensimmäinen tehtävä ei ole päättää, kuka maksaa.

Ensimmäinen tehtävä on selvittää, mistä kosteus on peräisin.

Jos kyse on esimerkiksi rakenteen tai yhtiön vastuulla olevan järjestelmän viasta, taloyhtiön vastuu voi ulottua laajalle.

Jos taas vahinko liittyy osakkaan vastuulla olevaan laitteeseen tai osakkaan huolimattomaan toimintaan, arvio voi olla erilainen.

Taloyhtiön vastuunjako ja osakkaan remontti

Osakkaan tekemä remontti voi vaikuttaa myöhempään vastuun arviointiin.

Jos osakas on esimerkiksi uusinut kylpyhuoneen tai tehnyt muun muutoksen, pitää selvittää, mitä on tehty, milloin, millä tavalla ja onko muutostyöstä tehty asianmukainen ilmoitus.

Taloyhtiön vastuulle voi tietyissä tilanteissa kuulua myös osakkaan tekemä tai teettämä asennus, jos se rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja yhtiö on voinut valvoa työn toteuttamista.

Siksi muutostöiden dokumentointi on tärkeää.

Taloyhtiön vastuunjako – entä jos osakas aiheuttaa vahingon?

Tässä kohtaa kunnossapitovastuu ja vahingonkorvausvastuu on tärkeää erottaa toisistaan.

Osakas voi olla vastuussa vahingosta, vaikka vahingoittunut rakennusosa kuuluisi normaalisti taloyhtiön kunnossapitovastuulle.

Jos esimerkiksi osakas tai hänen huoneistonsa käyttäjä aiheuttaa huolimattomuudellaan vahingon taloyhtiön vastuulla olevaan rakennusosaan, vahingonkorvausvastuu voi tulla arvioitavaksi.

Pelkkä se, että rakennusosa kuuluu taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ei siis automaattisesti tarkoita, että taloyhtiö vastaa kaikista siihen kohdistuvista vahingoista.

Taloyhtiön vastuunjako ja normaali kuluminen

Osakas ei kuitenkaan vastaa normaalista kulumisesta, joka syntyy huoneiston asianmukaisesta käytöstä.

Tämä on tärkeä suoja osakkaalle.

Esimerkiksi rakennusosan ikääntyminen ei muutu osakkaan maksettavaksi vain siksi, että osa sijaitsee hänen huoneistossaan.

Vastuun arvioinnissa on huomioitava rakennusosan normaali käyttöikä, kuluminen, vian syy ja se, kenelle kunnossapitovastuu kuuluu.

Taloyhtiön vastuunjako – entä vuokralaisen aiheuttama vahinko?

Jos osakas vuokraa huoneistonsa, vastuun arviointi ei muutu automaattisesti niin, että osakas vastaisi kaikesta vuokralaisen toiminnasta.

Kiinteistöliiton käsittelemässä KKO:n ratkaisussa KKO:2016:33 on todettu, että osakkeenomistajan vastuu vuokralaisen aiheuttamasta vahingosta voi edellyttää osakkaan omaa huolimattomuutta esimerkiksi vuokralaisen valinnassa tai valvonnassa.

Pelkkä vuokralaisen aiheuttama vahinko ei siis automaattisesti tee osakkaasta korvausvelvollista.

Taloyhtiön vastuunjako – kuka maksaa vian tutkimisen?

Jos asunnossa havaitaan esimerkiksi kosteutta, epäily vuotovauriosta tai muu mahdollinen rakenteellinen ongelma, tarvitaan joskus tutkimuksia ennen kuin vastuuta voidaan ratkaista.

Tutkimus- ja selvityskustannuksista ei ole asunto-osakeyhtiölaissa yhtä yksittäistä sääntöä, joka ratkaisisi kaikki tilanteet.

Kiinteistöliiton mukaan lähtökohtana voidaan pitää sitä, että tutkimus- ja selvityskustannukset kuuluvat sille osapuolelle, jonka kunnossapitovastuulle kyseinen vika kuuluu.

Jos osakkaalla on objektiivisesti arvioiden syytä olettaa, että kyseessä on yhtiön vastuulle kuuluva vika, yhtiöllä voi olla velvollisuus selvittää vian olemassaolo.

Siksi tutkimuksia ei yleensä kannata tilata omin päin ja olettaa automaattisesti, että taloyhtiö maksaa.

Taloyhtiön vastuunjako – älä tilaa korjausta omin päin

Yksi käytännössä tärkeä sääntö on tämä:

Jos epäilet taloyhtiön vastuulle kuuluvaa vikaa, ilmoita siitä ensin taloyhtiölle.

Osakkaalla ei ole automaattisesti oikeutta tilata taloyhtiön nimissä palveluita tai korjauksia.

Kiinteistöliiton mukaan osakkaalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta tilata palvelua yhtiön nimiin. Jos osakas tilaa palvelun itse, hän vastaa lähtökohtaisesti tilaamansa palvelun kustannuksesta, vaikka voisi myöhemmin vaatia taloyhtiöltä korvausta, jos siihen on peruste.

Poikkeuksena asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaalle tietyissä tilanteissa oikeuden teettää yhtiön vastuulla olevan kiireellisen kunnossapitotyön esimerkiksi lisävahingon välttämiseksi.

Taloyhtiön vastuunjako – toimi näin, kun jokin rikkoutuu

1. Estä mahdollinen lisävahinko, jos se voidaan tehdä turvallisesti.
2. Ilmoita viasta taloyhtiölle tai isännöitsijälle viivytyksettä.
3. Ota kuvia ja dokumentoi havaittu ongelma.
4. Älä tilaa suurempaa korjausta omin päin ilman selvitystä.
5. Selvitä, mistä vika todennäköisesti johtuu.
6. Tarkista tarvittaessa yhtiöjärjestyksen vastuunjakomääräykset.
7. Selvitä erikseen mahdollinen vahingonkorvausvastuu.

Taloyhtiön vastuunjako – osakkaan ilmoitusvelvollisuus

Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan velvollisuus ilmoittaa yhtiölle viivytyksettä sellaisesta osakehuoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle.

Tämä on erittäin tärkeä osa taloyhtiön vastuunjakoa.

Taloyhtiö ei voi korjata ongelmaa, josta se ei tiedä.

Jos osakas esimerkiksi huomaa vesivuodon, poikkeavan kosteuden, rakenteellisen vaurion tai muun mahdollisen yhtiön vastuulle kuuluvan ongelman, asia kannattaa ilmoittaa heti.

Viivyttely voi pahimmillaan suurentaa vahinkoa.

Taloyhtiön vastuunjako – mitä jos yhtiö ei reagoi?

Jos osakas ilmoittaa yhtiön vastuulle kuuluvasta kunnossapitotarpeesta eikä yhtiö ryhdy asianmukaisiin toimiin, asunto-osakeyhtiölaki sisältää tietyissä tilanteissa mahdollisuuden osakkaalle teettää yhtiön vastuulla oleva kunnossapitotyö yhtiön kustannuksella.

Edellytykset riippuvat tilanteesta.

Esimerkiksi kiireellinen työ voi olla tarpeen lisävahingon välttämiseksi. Muissa tilanteissa laissa on vaatimuksia muun muassa kirjallisesta huomautuksesta ja siitä, ettei yhtiö ole viivytyksettä ryhtynyt riittäviin toimiin.

Tällaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan kannata ryhtyä kevyin perustein.

Jos vastuunjaosta tai korjausvelvollisuudesta syntyy erimielisyys, asiantuntijan käyttäminen voi olla järkevää.

Taloyhtiön vastuunjako – 10 tavallista väärinkäsitystä

1. “Kaikki asunnon sisällä kuuluu osakkaalle.”

Ei. Taloyhtiön vastuulla olevat rakenteet ja järjestelmät voivat sijaita huoneiston sisällä.

2. “Kaikki putkivuodot maksaa taloyhtiö.”

Ei automaattisesti. Vian syy, rakennusosa ja mahdollinen vahingonkorvausvastuu vaikuttavat arviointiin.

3. “Osakas maksaa aina kylpyhuoneen.”

Ei. Kylpyhuoneessa voi olla sekä osakkaan että taloyhtiön vastuulle kuuluvia rakennusosia.

4. “Jos jokin rikkoutuu, voin tilata korjaajan ja lähettää laskun taloyhtiölle.”

Ei lähtökohtaisesti. Taloyhtiön nimissä palveluiden tilaamiseen tarvitaan asianmukainen oikeus.

5. “Yhtiöjärjestystä ei tarvitse tarkistaa.”

Tarvitsee, jos vastuunjaosta on määrätty poikkeavasti.

6. “Osakas vastaa kaikesta, mitä hän on remontoinut.”

Ei välttämättä. Muutostyön toteutus, hyväksyntä ja valvonta voivat vaikuttaa vastuuseen.

7. “Normaali kuluminen kuuluu aina osakkaalle.”

Ei. Osakas ei vastaa normaalista kulumisesta, joka syntyy tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

8. “Taloyhtiö vastaa aina kaikesta vahingosta.”

Ei. Kunnossapitovastuu ja vahingonkorvausvastuu ovat eri asioita.

9. “Jos ongelmaa ei näy, siitä ei tarvitse ilmoittaa.”

Ei. Jos osakas havaitsee yhtiön vastuulle kuuluvan vian tai puutteen, siitä tulee ilmoittaa viivytyksettä.

10. “Vastuunjako on sama kaikissa taloyhtiöissä.”

Ei. Yhtiöjärjestyksen määräykset voivat vaikuttaa vastuunjakoon.

Taloyhtiön vastuunjako – miksi osakkaan kannattaa olla aktiivinen?

Osakkaan ei tarvitse osata asunto-osakeyhtiölakia ulkoa.

Mutta osakkaan kannattaa tietää ainakin perusperiaatteet.

Kun ymmärrät oman taloyhtiösi vastuunjaon, osaat paremmin:

• ilmoittaa vioista oikealle taholle
• välttää turhia kustannuksia
• reagoida ongelmiin ajoissa
• huolehtia omasta asunnostasi oikein
• arvioida muutostöiden vaikutuksia
• osallistua taloyhtiön päätöksentekoon.

Erityisen tärkeää tämä on siksi, että osakkaan asunto on usein hänen elämänsä suurimpia yksittäisiä varallisuuseriä.

Taloyhtiön ongelmat voivat vaikuttaa myös oman asunnon käyttöön, kustannuksiin ja pitkällä aikavälillä sen arvoon.

Taloyhtiön vastuunjako – tiedätkö oman taloyhtiösi tilanteen?

Hyvä kysymys jokaiselle osakkaalle on:

Tiedänkö, kuka meidän taloyhtiössämme vastaa mistäkin?

Entä tiedätkö:

• mitä yhtiöjärjestys sanoo kunnossapitovastuusta?
• mitä taloyhtiö vastaa rakenteista?
• mitä osakas vastaa huoneiston sisäosista?
• mitä muutostöitä asuntoosi on aikaisemmin tehty?
• onko muutostöistä olemassa dokumentaatiota?
• mitä tapahtuu, jos asunnossa havaitaan kosteusvaurio?
• kenelle ilmoitetaan, jos jokin rikkoutuu?

Jos vastauksia ei löydy, asia kannattaa selvittää ennen kuin ongelma tulee vastaan.

Taloyhtiön vastuunjako – yhteenveto

Taloyhtiön vastuunjako ei ole pelkästään kysymys siitä, kuka maksaa rikkoutuneen osan.

Se on kokonaisuus, jossa pitää huomioida asunto-osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys, rakennusosan käyttötarkoitus, vian syy, normaali kuluminen, mahdolliset muutostyöt ja mahdollinen vahingonkorvausvastuu.

Taloyhtiö vastaa lähtökohtaisesti rakennuksen rakenteista ja perusjärjestelmistä. Osakas vastaa lähtökohtaisesti huoneistonsa sisäosista ja huoneiston huolellisesta hoidosta.

Jos jotakin rikkoutuu, ensimmäinen askel ei kuitenkaan ole laskun maksajan nimeäminen.

Ensimmäinen askel on selvittää, mitä tapahtui ja mistä vika johtuu.

Osakkaan kannattaa ilmoittaa taloyhtiölle havaitsemistaan vioista viivytyksettä ja välttää yhtiön nimissä tehtäviä tilauksia ilman asianmukaista valtuutusta.

Samalla kannattaa muistaa, että oman taloyhtiön yhtiöjärjestys voi poiketa lain mukaisesta lähtökohtaisesta vastuunjaosta.

Hyvä vastuunjako ei tarkoita vain sitä, että tiedetään kuka maksaa.

Hyvä vastuunjako tarkoittaa sitä, että ongelma tunnistetaan, oikea vastuutaho löytyy ja asia hoidetaan ennen kuin pieni vika muuttuu suureksi vahingoksi.

Taloyhtiön vastuunjako – usein kysytyt kysymykset

Kuka vastaa taloyhtiön rakenteista?

Lähtökohtaisesti taloyhtiö vastaa osakehuoneistojen rakenteista ja eristeistä sekä laissa määritellyistä perusjärjestelmistä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä kunnossapitovastuusta toisin.

Kuka vastaa asunnon sisäpinnoista?

Osakas vastaa lähtökohtaisesti huoneistonsa sisäosista. Jos sisäosa vahingoittuu taloyhtiön vastuulla olevan rakenteen tai rakennuksen muun vastuulla olevan osan vian vuoksi, taloyhtiön vastuulle voi kuulua sisäosan korjaaminen yhtiön perustasoon asti.

Kuka maksaa vesivahingon?

Vastuu riippuu vahingon syystä, vaurioituneista rakennusosista ja mahdollisesta vahingonkorvausvastuusta. Vesivahinkoa ei voida ratkaista pelkästään sen perusteella, missä huoneistossa vahinko havaitaan.

Kuka vastaa normaalista kulumisesta?

Osakas ei vastaa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen mukaisesti. Kunnossapitovastuu määräytyy kuitenkin rakennusosan ja vastuunjakosäännösten perusteella.

Voiko yhtiöjärjestys muuttaa taloyhtiön vastuunjakoa?

Kyllä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan kunnossapitovastuun jaosta voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä toisin. Oman taloyhtiön yhtiöjärjestys kannattaa siksi aina tarkistaa.

Voiko osakas tilata taloyhtiön vastuulle kuuluvan korjauksen itse?

Osakkaalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta tilata palvelua taloyhtiön nimiin ilman asianmukaista oikeutta. Laissa on kuitenkin tietyissä tilanteissa säädetty osakkaan oikeudesta teettää yhtiön vastuulla oleva kunnossapitotyö yhtiön kustannuksella, esimerkiksi kiireellisen lisävahingon estämiseksi.

Kenelle viasta pitää ilmoittaa?

Osakkaan tulee ilmoittaa yhtiölle viivytyksettä sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu yhtiölle. Käytännössä ilmoitus tehdään taloyhtiön ohjeiden mukaisesti esimerkiksi huoltoyhtiölle, isännöitsijälle tai sähköisen vikailmoitusjärjestelmän kautta.

Mitä jos en tiedä, kuuluuko vika taloyhtiölle vai minulle?

Ilmoita havaitusta viasta taloyhtiölle ja pyydä vastuun selvittämistä. Älä tee lopullista johtopäätöstä pelkästään sen perusteella, missä kohtaa asuntoa vika näkyy.