Taloyhtiön vastikerästit ja osakkaiden maksamaton yhtiövastike, joka vaikuttaa taloyhtiön kassavirtaan, perintään ja huoneiston mahdolliseen hallintaanottoon. HUONEISTOKIERROS OY.

Taloyhtiön vastikerästit: Mitä tapahtuu, jos naapurisi ei maksa vastikettaan?

Sinä maksat vastikkeesi ajallaan.

Naapurisi ei maksa.

Taloyhtiön sähkölasku tulee silti.

Lämmitys pitää maksaa.

Huoltoyhtiö lähettää laskunsa.

Vakuutusmaksu erääntyy.

Jätehuolto jatkuu.

Pankki odottaa lainanlyhennystä ja korkoa.

Rakennuksen ylläpito ei pysähdy siihen, että yhden osakkaan rahat loppuvat.

Tässä syntyy osakkaan kannalta erittäin kiinnostava kysymys:

Jos naapuri ei maksa omaa osuuttaan, joudutko sinä lopulta maksamaan enemmän?

Taloyhtiön vastikerästit eivät tarkoita sitä, että naapurin henkilökohtainen vastikevelka siirtyisi suoraan sinun maksettavaksesi.

Asunto-osakeyhtiö on oma oikeushenkilönsä, ja osakkaat vastaavat yhtiövastikkeesta yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.

Mutta taloyhtiön näkökulmasta ongelma on käytännöllinen.

Jos yhtiön pitäisi saada kuukaudessa esimerkiksi 30 000 euroa vastikkeita, mutta tilille tuleekin vain 27 000 euroa, yhtiön menot eivät automaattisesti pienene 3 000 eurolla.

Jos tilanne jatkuu, syntyy kassavaje.

Siksi taloyhtiön vastikerästit eivät ole vain maksamatta jättäneen osakkaan henkilökohtainen ongelma.

Ne voivat muuttua koko taloyhtiön taloudelliseksi riskiksi.

Mitä taloyhtiön vastikerästit tarkoittavat?

Taloyhtiön vastikerästit syntyvät, kun osakas ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta sovitussa aikataulussa.

Kyse voi olla esimerkiksi:

hoitovastikkeesta
pääomavastikkeesta eli rahoitusvastikkeesta
muusta yhtiöjärjestyksen perusteella perittävästä vastikkeesta.

Yksittäinen muutaman päivän maksuviive ei vielä tarkoita, että taloyhtiön talous olisi vaarassa.

Mutta jos maksamatta olevat vastikkeet alkavat kertyä kuukausi toisensa jälkeen tai useampi osakas jättää maksuja hoitamatta, tilanne muuttuu.

Taloyhtiön vastikerästit ovat ensin saatava – mutta myöhemmin myös kassariski

Kirjanpidossa maksamatta oleva vastike on yhtiön saatava.

Taloyhtiön kassassa sitä rahaa ei kuitenkaan vielä ole.

Tämä ero on tärkeä.

Taloyhtiöllä voi paperilla olla oikeus saada osakkaalta esimerkiksi 4 000 euroa.

Mutta jos osakas ei pysty maksamaan sitä juuri nyt, taloyhtiö ei voi maksaa omaa 4 000 euron laskuaan tällä saatavalla.

Siksi taloyhtiön vastikerästit vaikuttavat ennen kaikkea kassavirtaan.

Jos naapuri ei maksa vastiketta, joudutko sinä maksamaan hänen velkansa?

Ei suoraan.

Tämä on yksi tärkeimmistä väärinkäsityksistä oikaista.

Naapurin maksamaton yhtiövastike on hänen velkansa taloyhtiölle.

Sitä ei vain siirretä toiselle osakkaalle henkilökohtaisena saatavana.

Mutta taloyhtiön vastikerästit voivat vaikuttaa välillisesti muihin osakkaisiin.

Esimerkki: 50 asunnon taloyhtiö

Kuvitellaan, että taloyhtiö kerää vastikkeita 40 000 euroa kuukaudessa.

Kolme osakasta jättää maksamatta yhteensä 3 500 euroa kuukaudessa.

Taloyhtiön menot pysyvät kuitenkin lähes samoina.

Kuukauden jälkeen puuttuu 3 500 euroa.

Kolmen kuukauden jälkeen 10 500 euroa.

Kuuden kuukauden jälkeen 21 000 euroa.

Jos yhtiöllä on hyvä kassapuskuri, tilanteesta voidaan selvitä jonkin aikaa.

Jos kassaa on vähän, taloyhtiön vastikerästit voivat alkaa vaikeuttaa yhtiön normaalien laskujen maksamista.

Muut osakkaat eivät maksa naapurin laskua – mutta yhtiön pitää silti löytää raha

Jos rästejä ei saada nopeasti perittyä, yhtiön on käytännössä hallittava kassavajetta jollakin tavalla.

Se voi tarkoittaa tilanteesta riippuen esimerkiksi:

olemassa olevien kassavarojen käyttämistä
menojen ajoittamista
perinnän tehostamista
rahoitusjärjestelyjen arviointia
tulevien vastikkeiden tason arviointia yhtiökokouksen päätöksenteossa.

Siksi osakkaan kannalta ei ole aivan sama, kuinka paljon taloyhtiön vastikerästejä kertyy.

TALOYHTIÖN VASTIKERÄSTIT

LAKI: osakkaalla on velvollisuus maksaa yhtiövastiketta

Tämä osio käsittelee asunto-osakeyhtiölakiin perustuvia lähtökohtia. Huoneistokierroksen käytännön suositukset on eroteltu myöhemmin omaksi osiokseen.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksessä määrätään muun muassa vastikkeen maksuperusteesta sekä siitä, kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan.

Taloyhtiön vastikerästit syntyvät siis tilanteessa, jossa osakas laiminlyö tämän maksuvelvollisuuden.

LAKI: vastikevelvollisuus ei riipu siitä, käyttääkö osakas jotakin palvelua

Yhtiövastike ei ole tavallinen kuluttajan palvelumaksu.

Osakas ei voi yleensä jättää vastiketta maksamatta sillä perusteella, ettei esimerkiksi käytä hissiä, saunaa tai muuta tiettyä yhtiön palvelua.

Maksuvelvollisuus määräytyy yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain perusteella.

Mahdolliset poikkeukset on arvioitava lain ja yhtiöjärjestyksen perusteella erikseen.

LAKI: taloyhtiö voi periä maksamattoman vastikkeen

Kun vastike jää maksamatta, yhtiö voi ryhtyä saatavan perintään.

Prosessi voi alkaa maksumuistutuksella ja vapaaehtoisella perinnällä.

Kiinteistöliiton mukaan yhtiöllä on oikeus periä maksamattomalle saatavalle korkolain mukaista viivästyskorkoa sekä perintälain mukaisia kohtuullisia perintäkuluja.

Jos vapaaehtoinen perintä ei johda maksuun, yhtiö voi tilanteen mukaan hakea saatavalle tuomion ja sen jälkeen ulosottotäytäntöönpanoa.

Perintä ja hallintaanotto ovat eri keinoja

Tämä ero on tärkeä.

Taloyhtiön vastikerästit voidaan periä oikeudellisesti.

Samalla asunto-osakeyhtiölaki antaa tietyissä tilanteissa mahdollisuuden ottaa osakehuoneisto yhtiön hallintaan.

Nämä keinot eivät sulje toisiaan automaattisesti pois.

LAKI: maksamattomat vastikkeet voivat johtaa huoneiston hallintaanottoon

Asunto-osakeyhtiölain 8 luvun mukaan yhtiökokous voi päättää osakehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi, jos osakas ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta.

Hallintaanotto ei kuitenkaan ole automaattinen seuraus yhdestä myöhästyneestä vastikkeesta.

Lain mukaan osakehuoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.

LAKI: hallintaanotto edellyttää varoitusta

Ennen hallintaanottopäätöstä hallituksen on annettava osakkaalle kirjallinen varoitus.

Varoituksessa on ilmoitettava:

varoituksen peruste
mahdollisuus ottaa huoneisto yhtiön hallintaan.

Varoitus on annettava lain edellyttämällä tavalla tiedoksi.

Jos huoneisto on vuokrattu tai muun henkilön käytössä, varoitus on tietyissä tilanteissa annettava tiedoksi myös käyttöoikeuden haltijalle.

Taloyhtiön vastikerästeille ei ole laissa yhtä kiinteää kuukausirajaa

Tämä on erittäin tärkeä juridinen täsmennys.

Joskus puhutaan kahden, kolmen tai neljän kuukauden vastikerästeistä ikään kuin laki sisältäisi tarkan automaattisen rajan.

Ei sisällä.

Asunto-osakeyhtiölain ratkaiseva vaatimus on, että rikkomuksella on vähäistä suurempi merkitys.

Oikeuskäytäntö ja alan asiantuntijaohjeistus auttavat arvioimaan käytännön tilanteita, mutta hallintaanoton edellytykset pitää arvioida tapauskohtaisesti.

Mitä hallintaanotto käytännössä tarkoittaa?

Hallintaanotto ei tarkoita sitä, että taloyhtiöstä tulisi huoneiston omistaja.

Osakas omistaa edelleen osakkeet.

Yhtiö ottaa kuitenkin huoneiston hallintaansa yhtiökokouksen päättämäksi ajaksi, joka voi olla enintään kolme vuotta.

Kun huoneisto on otettu yhtiön hallintaan, hallituksen on lain mukaan viipymättä vuokrattava se käyvästä vuokrasta sopivalle vuokralaiselle hallinnassaolon ajaksi.

Vuokratuloa voidaan käyttää vastikerästien kattamiseen

Yhtiö saa lain perusteella käyttää vuokratuloa muun muassa:

hallintaanotosta aiheutuneisiin kustannuksiin
tarvittaviin huoneiston korjauskustannuksiin
maksamatta oleviin yhtiövastikkeisiin
hallinta-aikana erääntyviin yhtiövastikkeisiin.

Jos vuokratuloa jää näiden jälkeen yli, ylimenevä osa kuuluu osakkaalle.

Hallintaanoton tarkoituksena ei siis ole rangaista osakasta tai siirtää asuntoa yhtiölle.

Se on asunto-osakeyhtiölain mukainen keino hallita esimerkiksi merkittäviä taloyhtiön vastikerästejä.

Voiko osakas estää hallintaanoton maksamalla rästit?

Hallintaanottoprosessin eri vaiheisiin liittyy yksityiskohtaisia sääntöjä, joten yksittäinen tilanne pitää arvioida tapauskohtaisesti.

Perusajatus on kuitenkin, että hallintaanottoon johtanut rikkomus voidaan tietyissä tilanteissa oikaista ennen päätöksen etenemistä.

Tämän vuoksi yhtiön on erittäin tärkeää hoitaa menettely muodollisesti oikein.

Väärin laadittu varoitus tai virheellinen tiedoksianto voi johtaa ongelmiin prosessin myöhemmissä vaiheissa.

Taloyhtiön vastikerästit voivat vaikuttaa yhtiön maksuvalmiuteen

Nyt siirrytään juridisesta velkasuhteesta taloyhtiön käytännön talouteen.

Taloyhtiö tarvitsee jatkuvasti rahaa.

Esimerkiksi:

lämmitykseen
sähköön
veteen
huoltoon
siivoukseen
vakuutuksiin
jätehuoltoon
lainanhoitoon
pienkorjauksiin.

Jos vastikkeita jää merkittävästi saamatta, taloyhtiön vastikerästit voivat heikentää maksuvalmiutta.

Pieni rästi yhdessä asunnossa – suuri rästi koko yhtiössä

Ajatellaan 100 asunnon taloyhtiötä.

Jos yhdellä osakkaalla on 1 000 euroa vastikerästejä, yhtiön talous ei välttämättä horju siitä lainkaan.

Mutta jos 15 osakkaalla on jokaisella 3 000 euroa maksamatta, yhtiöltä puuttuu jo 45 000 euroa.

Yhtiön laskut eivät kuitenkaan katoa.

Tämä osoittaa, miksi taloyhtiön vastikerästejä kannattaa tarkastella myös kokonaisuutena.

Taloyhtiön vastikerästit voivat vaikuttaa myös rahoitukseen

Taloyhtiön rahoittaja arvioi yhtiön taloudellista tilannetta kokonaisuutena.

Merkittävät vastikerästit voivat vaikuttaa maksuvalmiuteen ja antaa rahoittajalle tietoa yhtiön tulovirran toteutumisesta.

Tämä ei tarkoita, että yksi maksamatta jäänyt vastike estäisi taloyhtiötä saamasta lainaa.

Mutta jos taloyhtiön vastikerästit ovat suuria ja jatkuvia, ne voivat muodostua osaksi yhtiön taloudellista riskikuvaa.

Osakas voi siis kärsiä välillisesti muiden maksuhäiriöistä

Ei siksi, että naapurin henkilökohtainen velka muuttuisi sinun velaksesi.

Vaan siksi, että osakas omistaa osuuden yhtiöstä, jonka taloudellinen tilanne voi heikentyä.

Taloyhtiön vastikerästit ovat lisääntyneet Suomessa

Isännöintiliiton tammikuussa 2026 julkaiseman Talousbarometrin mukaan vastikerästit lisääntyivät vuoden 2025 aikana.

Isännöintiliiton kyselyssä 54 prosenttia isännöinnin ammattilaisista raportoi vastikerästien lisääntyneen edeltävän 12 kuukauden aikana.

Taustalla voivat olla esimerkiksi:

kotitalouksien talousvaikeudet
asumiskustannusten nousu
korkokulut
kohonneet vastikkeet
työttömyys
muut henkilökohtaiset taloudelliset ongelmat.

Yksittäisen osakkaan maksuvaikeuteen pitää suhtautua inhimillisesti.

Taloyhtiön hallituksen tehtävänä on kuitenkin samalla suojata koko yhtiön etua.

Taloyhtiön vastikerästit ja osakkaan henkilökohtainen elämä

Vastikerästien taustalla voi olla vakava elämäntilanne.

Työttömyys.

Avioero.

Vakava sairaus.

Yritystoiminnan vaikeudet.

Yllättävä korkojen tai muiden asumiskustannusten nousu.

Taloyhtiön hallitus voi tuntea henkilön vuosien ajalta.

Silloin perintään ryhtyminen voi tuntua inhimillisesti vaikealta.

Taloyhtiö ei kuitenkaan ole sosiaalinen luottolaitos

Jos taloyhtiön vastikerästejä annetaan kertyä pitkään yhden osakkaan vaikean tilanteen vuoksi, käytännössä taloyhtiö rahoittaa hänen asumistaan muiden osakkaiden varoilla.

Kiinteistöliitto on korostanut juuri tätä näkökulmaa.

Hallituksen täytyy arvioida myös koko yhtiön etua.

Inhimillisyys ja järjestelmällinen perintä eivät ole toistensa vastakohtia.

Voiko taloyhtiö tehdä maksusuunnitelman?

Maksusuunnitelma voi tietyissä tilanteissa olla mahdollinen.

Se ei kuitenkaan ole automaattinen lakisääteinen oikeus, eikä yhtiön pidä antaa rästien kasvaa hallitsemattomasti.

Maksusuunnitelmassa olennaista on sopia selkeästi:

vanhan velan lyhentämisestä
uusien vastikkeiden maksamisesta ajallaan
maksuaikataulusta
siitä, mitä tapahtuu, jos suunnitelmaa rikotaan.

Taloyhtiön vastikerästit eivät saa maksusuunnitelman aikana vain jatkaa kasvamistaan.

Taloyhtiön vastikerästit ja asunnon myynti – tässä piilee ostajan kannalta tärkeä sääntö

Tämä kohta on erityisen tärkeä asuntoa ostavalle.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan uusi omistaja voi tietyin edellytyksin joutua edellisen omistajan rinnalla vastuuseen tämän maksamatta jättämistä yhtiövastikkeista.

LAKI: uuden omistajan vastuu on rajattu

Uuden omistajan vastuun enimmäismäärä vastaa yhtiövastikkeiden yhteenlaskettua määrää:

siltä kuukaudelta, jolloin omistusoikeus siirtyy
sekä viideltä sitä välittömästi edeltävältä kuukaudelta.

Kyse on siis enintään kuuden kuukauden vastikemäärää vastaavasta vastuusta lain tarkoittamissa tilanteissa.

Isännöitsijäntodistus on erittäin tärkeä

Uusi omistaja ei lain mukaan vastaa sellaisesta vanhan omistajan ennen isännöitsijäntodistuksen päiväystä erääntyneestä vastikkeesta, jota ei ole mainittu isännöitsijäntodistuksessa.

Tämä on yksi syy siihen, miksi asunnon ostajan kannattaa tarkastaa isännöitsijäntodistus huolellisesti.

Taloyhtiön vastikerästit voivat siis olla myös asuntokauppaan liittyvä kysymys.

Voiko taloyhtiön vastikerästi johtaa osakkeiden menettämiseen?

Hallintaanotto ei tarkoita omistusoikeuden menettämistä.

Tämä on tärkeä erottaa esimerkiksi ulosoton mahdollisista seurauksista.

Hallintaanotossa osakas omistaa edelleen osakkeensa.

Yhtiö saa määräajaksi huoneiston hallinnan.

Jos velkojen perintä etenee ulosottoon ja velallisen omaisuuteen kohdistuu myöhemmin ulosottotoimia, kyse on erillisestä prosessista.

Niitä ei pidä sekoittaa taloyhtiön vastikerästeihin perustuvaan hallintaanottoon.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: seuraa vastikerästejä kuukausittain

Tästä eteenpäin kyse on Huoneistokierroksen käytännön suosituksista. Ne eivät sellaisinaan ole asunto-osakeyhtiölain määräämiä yksityiskohtaisia toimintamalleja.

Huoneistokierros suosittelee, että hallitus saa säännöllisesti selkeän kuvan taloyhtiön vastikerästeistä.

Hallituksen ei tarvitse käydä läpi jokaisen osakkaan henkilökohtaista tilannetta jokaisessa kokouksessa.

Mutta sen pitäisi pystyä näkemään ainakin:

vastikerästien kokonaismäärä
kuinka monta osakasta rästeissä on
kuinka kauan vanhimmat saatavat ovat olleet maksamatta
kasvaako vai pieneneekö rästien määrä
missä vaiheessa perintäprosessit ovat.

Yksi luku voi paljastaa suunnan

Esimerkiksi:

Tammikuu: vastikerästit 8 400 €

Maaliskuu: 13 700 €

Toukokuu: 21 900 €

Nyt hallitus näkee nopeasti, ettei kyse ole enää yksittäisestä poikkeamasta.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: määritä selkeä perintäprosessi etukäteen

Paras aika päättää, miten taloyhtiön vastikerästeihin reagoidaan, ei välttämättä ole silloin, kun hallituksen jäsenen hyvä naapuri on jo kolme kuukautta rästissä.

Huoneistokierros suosittelee määrittelemään etukäteen prosessin:

eräpäivä ylittyy
maksumuistutus
vapaaehtoinen perintä
tilanteen arviointi
tarvittaessa oikeudellinen perintä
tarvittaessa hallintaanottomenettelyn arviointi.

Menettely pitää aina toteuttaa lain ja yhtiön tilanteen mukaisesti.

Sama prosessi lisää yhdenvertaisuutta

Jos yhdelle osakkaalle annetaan puoli vuotta maksuaikaa siksi, että hänet tunnetaan henkilökohtaisesti, mutta toiselle käynnistetään perintä nopeasti, yhtiössä voi syntyä epäselviä ja epäyhdenvertaisiksi koettuja tilanteita.

Selkeä prosessi auttaa hallitusta toimimaan johdonmukaisemmin.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: seuraa vastikerästejä osana taloyhtiön riskienhallintaa

Taloyhtiön vastikerästit eivät ole vain kirjanpidon numero.

Ne liittyvät:

maksuvalmiuteen
talousarvion toteutumiseen
rahoituskykyyn
korjaushankkeiden rahoitukseen
osakkaiden maksukykyyn
yhtiön kassapuskurin riittävyyteen.

Jos rästit kasvavat samaan aikaan, kun yhtiöllä on suuri remontti alkamassa, riski voi olla aivan erilainen kuin yhtiössä, jossa kassassa on paljon varoja eikä suuria hankkeita ole tulossa.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: älä kerro muiden osakkaiden henkilökohtaisia tietoja tarpeettomasti

Osakkailla voi olla ymmärrettävä kiinnostus siihen, miksi taloyhtiön vastikerästit ovat kasvaneet.

Se ei tarkoita, että yhden osakkaan henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen yksityiskohtia pitäisi levittää taloyhtiössä.

Hallituksen kannattaa viestiä yhtiön taloudellisesta tilanteesta asianmukaisesti mutta käsitellä henkilötietoja ja yksittäisiä velallisia koskevia asioita huolellisesti.

Osakkaille voidaan esimerkiksi kertoa:

“Yhtiön vastikerästit ovat kasvaneet 12 000 euroon ja perintätoimet ovat käynnissä.”

Useimmiten ei ole tarpeen kertoa rappukäytävälle, kuka on velkaa ja miksi.

10 kysymystä hallitukselle taloyhtiön vastikerästeistä

1. Paljonko yhtiöllä on tällä hetkellä vastikerästejä?

Onko summa hallituksen tiedossa?

2. Kuinka suuri osuus se on kuukauden vastikekertymästä?

5 000 euroa merkitsee eri asiaa 20 000 euroa ja 200 000 euroa kuukaudessa keräävissä yhtiöissä.

3. Kasvavatko taloyhtiön vastikerästit?

Trendillä voi olla enemmän merkitystä kuin yksittäisellä luvulla.

4. Kuinka vanhoja rästit ovat?

Viikon viive ja puolen vuoden maksamattomuus ovat eri tilanteita.

5. Onko perintäprosessi määritelty?

Vai ratkaistaanko jokainen tapaus eri tavalla?

6. Onko maksusuunnitelmia tehty?

Seurataanko niiden toteutumista?

7. Onko hallintaanottoa jouduttu arvioimaan?

Jos on, onko juridinen menettely tarkistettu asianmukaisesti?

8. Riittääkö kassapuskuri?

Kuinka pitkään yhtiö kestää merkittävän vastikevajeen?

9. Voivatko vastikerästit vaikuttaa tulevan remontin rahoitukseen?

Tämä kannattaa arvioida ennen lainaneuvottelua.

10. Tietävätkö osakkaat taloyhtiön taloudellisen kokonaiskuvan?

Yksittäisten velallisten nimiä ei tarvitse levittää, mutta merkittävä taloudellinen riski kuuluu hallituksen tilannekuvaan.

Taloyhtiön vastikerästit eivät ole syy syyllistää vaikeuksissa olevaa osakasta

Vastikevelvollisuus on lakisääteinen.

Silti maksamatta jääneen vastikkeen takana voi olla ihminen, jonka elämä on muuttunut nopeasti.

Taloyhtiön hallituksen tehtävä ei ole arvioida hänen moraaliaan.

Sen tehtävänä on hoitaa yhtiön asioita huolellisesti.

Hyvä prosessi voi olla samalla:

asiallinen
johdonmukainen
lainmukainen
inhimillinen.

Mutta taloyhtiön vastikerästejä ei pitäisi jättää hoitamatta siksi, että asia tuntuu epämiellyttävältä.

Taloyhtiön vastikerästit: pahin vaihtoehto voi olla odottaminen

Jos yksi vastike jää maksamatta, asia voidaan ehkä ratkaista nopeasti.

Jos sitä ei hoideta:

yksi kuukausi muuttuu kahdeksi.

Kaksi neljäksi.

Velkaan kertyy mahdollisesti korkoa ja kuluja.

Yhtiön saatava kasvaa.

Osakkaan mahdollisuus selvitä tilanteesta voi vaikeutua.

Samalla taloyhtiön kassavaje kasvaa.

Siksi taloyhtiön vastikerästeihin kannattaa puuttua aikaisin.

Aikainen reagointi voi olla sekä yhtiön että velallisen osakkaan etu.

Yhteenveto: jos naapuri ei maksa, hänen velkansa ei siirry sinulle – mutta ongelma voi silti koskea sinua

Naapurin maksamaton vastike ei muutu sinun henkilökohtaiseksi vastikevelaksesi.

Mutta asunto-osakeyhtiö toimii yhteisellä taloudella.

Taloyhtiön pitää edelleen maksaa:

lämmitys.

huolto.

vakuutukset.

pankkilainat.

korjaukset.

Jos rahaa ei saada yhdeltä osakkaalta, yhtiön kassaan syntyy vajetta.

Siksi taloyhtiön vastikerästit voivat vaikuttaa:

maksuvalmiuteen
kassapuskuriin
tuleviin vastikepäätöksiin
rahoituskykyyn
korjaushankkeiden toteuttamiseen.

Asunto-osakeyhtiölaki antaa yhtiölle keinoja puuttua tilanteeseen.

Yhtiö voi periä saataviaan.

Merkittävissä vastikerästeissä voidaan lain edellytysten täyttyessä edetä myös osakehuoneiston hallintaanottoon.

Hallintaanotto ei siirrä omistusoikeutta yhtiölle, vaan huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi ja vuokratuloa käyttää lain mukaisiin saataviin.

Huoneistokierroksen suositus on yksinkertainen:

Älkää odottako, että vastikerästit muuttuvat talouskriisiksi ennen kuin niihin reagoidaan.

Seuratkaa.

Reagoikaa.

Dokumentoikaa.

Toimikaa samalla tavalla kaikkien osakkaiden kohdalla.

Ja pitäkää koko ajan mielessä yksi kysymys:

Kuinka paljon yhtiömme kestää sitä, että kaikki eivät maksa omaa osuuttaan ajallaan?

Usein kysytyt kysymykset taloyhtiön vastikerästeistä

Mitä tapahtuu, jos osakas ei maksa vastiketta?

Taloyhtiö voi ryhtyä perintätoimiin. Maksamattomalle saatavalle voi syntyä viivästyskorkoa ja perintäkuluja. Jos taloyhtiön vastikerästit kasvavat riittävän merkittäviksi, voidaan lain edellytysten täyttyessä arvioida myös huoneiston hallintaanottoa.

Joutuvatko muut osakkaat maksamaan maksamatta jättäneen osakkaan vastikkeen?

Naapurin vastikevelka ei siirry suoraan muiden osakkaiden henkilökohtaiseksi velaksi. Yhtiön kassavaje voi kuitenkin käytännössä vaikuttaa koko taloyhtiön talouteen ja myöhempiin yhtiön rahoitusta tai vastikkeita koskeviin päätöksiin.

Kuinka monta kuukautta vastikkeita pitää olla maksamatta ennen hallintaanottoa?

Laissa ei ole yhtä automaattista kuukausimäärää. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallintaanotto ei ole sallittu, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. Oikeuskäytäntö ja alan asiantuntijaohjeistus vaikuttavat arviointiin, mutta tapaus on arvioitava kokonaisuutena.

Voiko taloyhtiö ottaa asunnon hallintaansa yhden maksamattoman vastikkeen vuoksi?

Hallintaanotto edellyttää vähäistä suurempaa rikkomusta sekä laissa säädetyn menettelyn noudattamista. Yksi vähäinen maksuviive ei automaattisesti tarkoita hallintaanottoa.

Kuinka pitkäksi aikaa asunto voidaan ottaa taloyhtiön hallintaan?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan enintään kolmeksi vuodeksi.

Menettääkö osakas asuntonsa hallintaanotossa?

Osakas ei menetä osakkeiden omistusoikeutta hallintaanoton vuoksi. Yhtiö saa määräajaksi huoneiston hallinnan ja vuokraa sen lain mukaisesti.

Mihin hallintaanotetun asunnon vuokratulo käytetään?

Vuokratuloa voidaan asunto-osakeyhtiölain mukaan käyttää muun muassa hallintaanoton kustannuksiin, tarvittaviin korjauksiin, maksamatta oleviin vastikkeisiin ja hallinta-aikana erääntyviin vastikkeisiin. Mahdollinen ylimenevä osa tilitetään osakkaalle.

Voiko vanhan omistajan vastikerästi tulla asunnon ostajan maksettavaksi?

Tietyissä tilanteissa kyllä. Uuden omistajan vastuu on lain mukaan rajattu enintään omistusoikeuden siirtymiskuukauden ja sitä edeltävien viiden kuukauden vastikkeiden yhteismäärään. Ennen isännöitsijäntodistuksen päiväystä erääntynyt vastike, jota todistuksessa ei mainita, ei kuulu uuden omistajan vastuulle lain tarkoittamalla tavalla.

Voiko vastikerästeistä tehdä maksusuunnitelman?

Taloyhtiö voi tilanteen mukaan sopia maksusuunnitelmasta. Huoneistokierros suosittelee, että suunnitelma on kirjallinen ja selkeä ja että uudet erääntyvät vastikkeet maksetaan normaalisti suunnitelman aikana.

Miksi taloyhtiön vastikerästejä kannattaa seurata?

Koska merkittävät taloyhtiön vastikerästit voivat heikentää kassavirtaa ja maksuvalmiutta sekä vaikeuttaa tulevien korjausten ja rahoituksen suunnittelua.

LAKI JA HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUKSET – selkeä ero

LAKI

Osakkaalla on velvollisuus maksaa yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksen perusteiden mukaisesti.
Maksamaton yhtiövastike on taloyhtiön saatava osakkaalta.
Yhtiö voi ryhtyä maksamattoman saatavan perintään sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
Yhtiökokous voi päättää osakehuoneiston hallintaanotosta enintään kolmeksi vuodeksi, jos osakas ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta ja lain muut edellytykset täyttyvät.
Huoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.
Ennen hallintaanottopäätöstä hallituksen on annettava lain mukainen kirjallinen varoitus.
Hallintaanottopäätös kuuluu yhtiökokoukselle.
Hallintaanotto ei siirrä osakkeiden omistusoikeutta taloyhtiölle.
Hallintaan otettu huoneisto on lähtökohtaisesti vuokrattava, ja vuokratuloa käytetään asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn järjestyksen mukaisesti.
Uusi osakkeenomistaja voi tietyin edellytyksin vastata edellisen omistajan vastikerästeistä enintään omistusoikeuden siirtymiskuukauden ja viiden sitä edeltävän kuukauden vastikkeita vastaavaan määrään asti.
Uusi omistaja ei vastaa ennen isännöitsijäntodistuksen päiväystä erääntyneestä vastikkeesta, jos sitä ei ole mainittu isännöitsijäntodistuksessa.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUKSET

Seuraa taloyhtiön vastikerästien kokonaismäärää säännöllisesti.
Seuraa euromäärän lisäksi rästien ikää ja kehityssuuntaa.
Määritä selkeä ja johdonmukainen perintäprosessi etukäteen.
Älä anna merkittävien rästien kasvaa vain siksi, että osakas tunnetaan henkilökohtaisesti.
Arvioi mahdolliset maksusuunnitelmat kirjallisesti ja tapauskohtaisesti.
Edellytä maksusuunnitelman aikana uusien vastikkeiden maksamista normaalisti.
Käsittele vastikerästejä osana yhtiön maksuvalmiuden ja riskienhallinnan seurantaa.
Arvioi vastikerästien vaikutusta tulevien korjaushankkeiden rahoitukseen.
Viesti osakkaille merkittävästä yhtiön taloudellisesta riskistä paljastamatta tarpeettomasti yksittäisen velallisen henkilökohtaisia tietoja.
Käytä tarvittaessa asunto-osakeyhtiöoikeuteen perehtynyttä asiantuntijaa hallintaanotto- ja perintämenettelyissä.

Oikeudellinen ja taloudellinen huomautus

Tämä artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä yksittäistä asunto-osakeyhtiötä, osakkeenomistajaa tai perintätilannetta koskevaa oikeudellista, taloudellista tai perintäneuvontaa.

Taloyhtiön vastikerästeihin liittyvä oikeudellinen perintä ja osakehuoneiston hallintaanotto ovat muodollisia menettelyjä, joiden edellytykset ja menettelytavat tulee arvioida tapauskohtaisesti asunto-osakeyhtiölain, perintälain, korkolain ja muun sovellettavan lainsäädännön perusteella.

Artikkelissa mainitut käytännössä esiintyvät kahden, kolmen tai neljän kuukauden vastikerästit eivät ole asunto-osakeyhtiölakiin kirjoitettuja automaattisia hallintaanottorajoja. Lain mukaan hallintaanottoa ei saa tehdä, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys.

Huoneistokierroksen suosittelemat kuukausittainen rästiseuranta, etukäteen määritetty perintäprosessi, riskiraportointi ja muut tässä kuvatut toimintamallit ovat Huoneistokierroksen käytännön suosituksia eivätkä sellaisinaan asunto-osakeyhtiölaissa määrättyjä menettelyjä.

Lähteet

Huomautus

Tämän artikkelin asunto-osakeyhtiölakia koskevat osuudet perustuvat kirjoitushetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön ja yleisiin hyvän hallinnon periaatteisiin. Huoneistokierroksen suositukset on merkitty erikseen, ja ne perustuvat käytännön kokemukseen ennakoivasta kiinteistön kunnossapidosta ja päätöksenteon kehittämisestä. Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä yksittäistapauksia koskevaa oikeudellista neuvontaa.

Tämä artikkeli perustuu kirjoitushetkellä voimassa olevaan asunto-osakeyhtiölakiin, konkurssilakiin sekä viranomaisten ja alan järjestöjen julkaisemaan yleiseen ohjeistukseen.

Artikkelissa erotetaan toisistaan:

Lakiin perustuvat velvoitteet, jotka sitovat asunto-osakeyhtiötä ja sen toimielimiä, sekä
Huoneistokierroksen käytännön suositukset, joiden tarkoituksena on auttaa taloyhtiöitä tunnistamaan riskejä ja edistämään ennakoivaa kunnossapitoa.

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa yksittäiseen taloyhtiöön sovellettavaa oikeudellista neuvontaa, teknistä asiantuntija-arviota tai isännöitsijän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijan antamaa tapauskohtaista ohjeistusta.

Tietojen oikeellisuus

Tämän artikkelin sisältö perustuu julkaisuhetkellä voimassa olevaan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) sekä alan johtavien asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja tarvittaessa Rakennustiedon, julkisesti saatavilla oleviin ohjeisiin ja suosituksiin. Artikkelin tavoitteena on tarjota taloyhtiöille ajantasaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina virallisista lähteistä ennen yksittäistä päätöstä tai toimenpidettä.

Hyödyllistä lisätietoa:

Tarvitsetko asiantuntijan näkemyksen taloyhtiösi kunnosta?

Jokainen taloyhtiö on erilainen. Siksi myös kunnossapidon tarpeet, riskit ja kehityskohteet vaihtelevat.

Hyvä taloyhtiön johtaminen perustuu luotettavaan tietoon. Mitä aikaisemmin mahdolliset riskit tunnistetaan, sitä paremmin kunnossapitoa voidaan suunnitella ja ennakoimattomia kustannuksia välttää.

Huoneistokierros tarjoaa taloyhtiöille riippumattomia asiantuntijapalveluita, joiden tavoitteena on tukea hallitusta, isännöitsijää ja osakkaita päätöksenteossa sekä rakennuksen pitkäjänteisessä ylläpidossa.

Huoneistokierros auttaa taloyhtiöiden hallituksia, puheenjohtajia ja isännöitsijöitä tunnistamaan kiinteistön nykykunnon, havaitsemaan mahdolliset riskit ajoissa ja tukemaan päätöksentekoa luotettavan tiedon avulla.

Ennakointi on aina edullisempaa kuin reagointi.

Ota yhteyttä TÄSTÄ Huoneistokierrokseen ja selvitetään yhdessä, miten taloyhtiösi voi välttää kalliit yllätykset sekä tehdä päätöksiä tiedon pohjalta.