Taloyhtiön talous – Sinäkin olet yksi taloyhtiön rahoittajista. HUONEISTOKIERROS OY.

Taloyhtiön talous – Oletko tullut ajatelleeksi? Numerot eivät valehtele, mutta tiedätkö mihin taloyhtiösi rahat todella menevät?

Taloyhtiö on monelle suomalaiselle elämän suurin yhteinen sijoitus. Silti yllättävän moni osakas tietää enemmän puhelinliittymänsä kuukausimaksusta kuin siitä, miten taloyhtiön talous toimii tai mihin omat yhtiövastikkeet todellisuudessa käytetään.

Kuulostaako tutulta?

Yhtiövastike lähtee tililtä automaattisesti joka kuukausi. Keväällä tulee kutsu yhtiökokoukseen, mutta kiireiden vuoksi osallistuminen jää väliin. Tilinpäätös saattaa vilahtaa sähköpostissa tai postiluukusta tulleessa kirjekuoressa, mutta harva lukee sitä alusta loppuun. Luotetaan siihen, että asiat ovat kunnossa.

Ja useimmiten ne ovatkin.

Valtaosa suomalaisista taloyhtiöistä toimii hyvin. Hallituksen jäsenet käyttävät vapaa-aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen, isännöitsijät tekevät vaativaa asiantuntijatyötä ja huoltoyhtiöt pitävät kiinteistöt toimintakunnossa.

Tämän artikkelin tarkoitus ei ole kyseenalaistaa heidän työtään.

Sen tarkoitus on herättää yksi kysymys.

Milloin viimeksi tarkistit itse, miten taloyhtiösi rahaa käytetään?

Asunto-osakeyhtiössä ei ole kyse pelkästään luottamuksesta. Kyse on myös avoimuudesta, tiedosta ja osakkaiden osallistumisesta. Hyvä hallinto perustuu siihen, että päätökset voidaan perustella ja että osakkaat ymmärtävät, miten yhteistä omaisuutta hoidetaan.

Ja juuri siksi yksi lause kannattaa painaa mieleen.

Numerot eivät valehtele. Mutta tiedätkö osakkaana, mihin taloyhtiösi rahat todella menevät?

Taloyhtiön talous – Sinäkin olet yksi taloyhtiön rahoittajista

Moni ajattelee, että hallitus hoitaa taloutta, isännöitsijä hoitaa paperityöt ja huoltoyhtiö huolehtii kiinteistöstä.

Se pitää paikkansa.

Mutta yksi asia unohtuu helposti.

Kuka maksaa kaiken tämän?

Sinä.

Ja kaikki muut osakkaat.

Jokainen euro, joka maksetaan huoltosopimuksiin, vakuutuksiin, korjauksiin, lämmitykseen, sähköön, siivoukseen, isännöintiin tai muihin kuluihin, tulee pääosin osakkaiden maksamista vastikkeista.

Siksi taloyhtiön talous ei ole vain hallituksen asia.

Se ei ole vain isännöitsijän asia.

Se on jokaisen osakkaan asia.

Ajattele asiaa näin.

Jos omistaisit yrityksen yhdessä kymmenen muun henkilön kanssa, kiinnostaisiko sinua, mihin yrityksen rahat käytetään?

Todennäköisesti kyllä.

Miksi siis asunto-osakeyhtiössä moni ajattelee toisin?

Taloyhtiön talous – Luottamus on tärkeää, mutta sokea luottamus ei kuulu hyvään hallintoon

Luottamus on jokaisen hyvin toimivan taloyhtiön perusta.

Ilman sitä päätöksenteko olisi vaikeaa.

Mutta luottamus ei tarkoita sitä, ettei asioista pitäisi olla kiinnostunut.

Päinvastoin.

Hyvä hallitus kestää kysymykset.

Hyvä isännöitsijä perustelee päätöksensä.

Hyvin hoidettu taloyhtiön talous kestää tarkastelun.

Siksi kysymysten esittäminen ei ole epäluottamuksen osoitus.

Se on vastuullisen osakkaan toimintaa.

Asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaille oikeuksia juuri tästä syystä. Osakkailla on mahdollisuus osallistua yhtiökokouksiin, käyttää puhevaltaa ja saada tietoa päätöksenteon perusteista. Lain tavoitteena ei ole tehdä osakkaista sivustakatsojia, vaan aktiivisia omistajia.

Taloyhtiön talous – Numerot eivät valehtele

Mielipiteitä on monenlaisia.

Yksi pitää vastiketta sopivana.

Toinen kokee sen liian korkeaksi.

Kolmas ajattelee, että remontteja tehdään liikaa.

Neljäs uskoo, että niitä tehdään liian vähän.

Mielipiteet voivat vaihdella.

Numerot eivät.

Tilinpäätös kertoo, paljonko rahaa on käytetty.

Talousarvio kertoo, paljonko rahaa aiotaan käyttää.

Kunnossapitotarveselvitys kertoo, millaisia investointeja tulevaisuudessa on odotettavissa.

Toimintakertomus kertoo, mitä vuoden aikana on tehty.

Kun nämä asiakirjat luetaan yhdessä, muodostuu kokonaiskuva siitä, miten taloyhtiön talous on kehittynyt ja mihin suuntaan sitä ollaan viemässä.

Moni osakas ei kuitenkaan koskaan avaa näitä asiakirjoja.

Se on sääli.

Ei siksi, että niistä etsittäisiin virheitä.

Vaan siksi, että ne kertovat enemmän yhteisestä omaisuudestasi kuin mikään yksittäinen keskustelu rappukäytävässä.

Taloyhtiön talous – Voiko 150 euroa kuukaudessa todella merkitä paljon?

Tarkastellaan täysin kuvitteellista esimerkkiä.

Oletetaan, että tehokkaamman kilpailutuksen, paremman pitkän aikavälin suunnittelun tai onnistuneen ennakoivan kunnossapidon ansiosta yhden osakkaan kustannukset olisivat keskimäärin 150 euroa kuukaudessa pienemmät.

Lasketaan.

150 euroa kuukaudessa.

Vuodessa 1 800 euroa.

Kymmenessä vuodessa 18 000 euroa.

Pysähdy hetkeksi.

18 000 euroa ei ole enää pieni summa.

Se voi tarkoittaa uuden auton hintaa.

Se voi kattaa laajan keittiöremontin.

Se voi muodostaa merkittävän osan sijoitussalkusta.

Tai se voi olla ylimääräinen taloudellinen turva odottamattomia tilanteita varten.

Tämä ei tarkoita, että juuri sinun taloyhtiössäsi maksettaisiin liikaa vastiketta.

Se tarkoittaa vain yhtä asiaa.

Pienilläkin kuukausittaisilla eroilla voi olla erittäin suuri vaikutus pitkällä aikavälillä.

Siksi kannattaa kysyä itseltään:

Tiedänkö minä oikeasti, miten taloyhtiöni taloutta johdetaan?

Taloyhtiön talous – Mihin yhtiövastikkeesi todellisuudessa käytetään?

Moni osakas osaa kertoa yhtiövastikkeensa euromäärän lähes ulkoa.

Paljon harvempi osaa kertoa, miten tuo summa jakautuu.

Todellisuudessa taloyhtiön talous koostuu kymmenistä, joskus jopa sadoista yksittäisistä menoeristä. Yksikään niistä ei välttämättä tunnu suurelta yksinään, mutta yhdessä ne muodostavat taloyhtiön vuosibudjetin.

Tyypillisiä kulueriä ovat esimerkiksi:

lämmitys
sähkö
vesi
kiinteistön huolto
siivous
jätehuolto
vakuutukset
isännöinti
kirjanpito
piha-alueiden kunnossapito
hissien huolto
ilmanvaihdon huollot
paloturvallisuuden tarkastukset
korjaukset
ennakoiva kunnossapito

Kaikki nämä ovat tarpeellisia.

Mutta yksi kysymys on silti aina aiheellinen.

Voisiko jokin niistä olla hoidettu vielä tehokkaammin?

Tämä ei tarkoita halvinta mahdollista vaihtoehtoa.

Hyvä taloyhtiön talous ei tarkoita sitä, että valitaan aina halvin tarjous. Usein paras ratkaisu on sellainen, jossa hinta, laatu, palvelu ja pitkäaikaiset vaikutukset muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden.

Taloyhtiön talous – Pienet päätökset ratkaisevat enemmän kuin suuret

Moni ajattelee, että taloyhtiön suurimmat remontit ratkaisevat kaiken.

Todellisuudessa arjen pienet päätökset vaikuttavat usein enemmän kuin yksi yksittäinen miljoonaremontti.

Ajatellaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä.

Taloyhtiön talous – Onko huoltosopimus edelleen kilpailukykyinen?

Monessa taloyhtiössä sama huoltoyhtiö on voinut hoitaa kiinteistöä vuosia.

Se ei tarkoita, että palvelussa olisi mitään vikaa.

Mutta markkinat muuttuvat.

Palvelut kehittyvät.

Hinnat muuttuvat.

Myös taloyhtiön tarpeet voivat muuttua.

Siksi sopimusten säännöllinen arviointi kuuluu hyvään hallintoon.

Kilpailuttaminen ei ole epäluottamuslause nykyistä toimittajaa kohtaan.

Se on osa vastuullista taloudenhoitoa.

Taloyhtiön talous – Ovatko vakuutukset ajan tasalla?

Vakuutukset ovat yksi taloyhtiön tärkeimmistä turvaverkoista.

Mutta tiedätkö, milloin vakuutukset on viimeksi kilpailutettu?

Onko vakuutusturva riittävä?

Maksaako taloyhtiö vakuutuksista enemmän kuin olisi tarpeen?

Vai onko vakuutusturvassa puutteita?

Hyvä taloyhtiön talous ei etsi halvinta vakuutusta.

Se etsii oikean vakuutuksen oikeaan hintaan.

Taloyhtiön talous – Voiko energiaa käyttää viisaammin?

Energiakustannukset ovat monessa taloyhtiössä yksi suurimmista menoeristä.

Siksi jokainen säästetty kilowattitunti näkyy pitkällä aikavälillä.

Voidaanko lämmitystä optimoida?

Voidaanko valaistusta modernisoida?

Voidaanko ilmanvaihtoa säätää tehokkaammin?

Voidaanko kulutusta seurata tarkemmin?

Yksittäinen muutos ei välttämättä tunnu suurelta.

Mutta vuosien aikana vaikutukset voivat olla merkittäviä.

Taloyhtiön talous – Ennakoiva kunnossapito maksaa lähes aina vähemmän kuin kiireellinen korjaaminen

Moni meistä huollattaa autonsa ennen kuin moottori rikkoutuu.

Käymme hammaslääkärissä ennen kuin hammassärky muuttuu päivystyksen asiaksi.

Vaihdamme auton renkaat ennen kuin ne ovat täysin loppuun kuluneet.

Miksi?

Koska ennakointi tulee lähes aina halvemmaksi kuin vahinkojen korjaaminen.

Sama ajattelutapa pätee myös taloyhtiöihin.

Hyvin suunniteltu taloyhtiön talous sisältää riittävästi ennakoivaa kunnossapitoa.

Se ei tarkoita turhia remontteja.

Se tarkoittaa oikea-aikaisia toimenpiteitä.

Pieni vesivuoto voi myöhemmin muuttua laajaksi kosteusvaurioksi.

Likainen ilmanvaihtokanava voi heikentää sisäilman laatua.

Huoltamatta jätetty laite voi rikkoutua juuri silloin, kun sen käyttö olisi tärkeintä.

Ennakointi ei ole kuluerä.

Usein se on investointi tulevien kustannusten pienentämiseksi.

Taloyhtiön talous – Kysyminen ei ole arvostelua

Yksi suomalaisen taloyhtiökulttuurin erikoispiirteistä on vaikeneminen.

Moni ajattelee:

”En viitsi kysyä.”

”Kyllä hallitus tietää.”

”En halua vaikuttaa hankalalta.”

Todellisuudessa rakentavat kysymykset ovat yksi tärkeimmistä hyvän hallinnon tunnusmerkeistä.

Esimerkiksi tällaiset kysymykset ovat täysin perusteltuja.

Taloyhtiön talous – Sopimukset

Taloyhtiön talous – Milloin sopimukset on viimeksi kilpailutettu?

Kilpailuttaminen ei tarkoita automaattisesti toimittajan vaihtamista.

Se tarkoittaa markkinatilanteen selvittämistä.

Taloyhtiön talous – Mitkä olivat valintaperusteet?

Pelkkä halvin hinta ei aina ole paras ratkaisu.

Laatu, vasteajat, referenssit ja palvelun sisältö voivat olla vähintään yhtä tärkeitä.

Taloyhtiön talous – Korjaushankkeet

Taloyhtiön talous – Miksi juuri tämä korjaus tehdään nyt?

Hyvä hallitus pystyy kertomaan, miksi hanke on ajankohtainen.

Onko kyse lakisääteisestä velvoitteesta?

Turvallisuudesta?

Rakenteiden suojaamisesta?

Vai kustannusten hallinnasta pitkällä aikavälillä?

Taloyhtiön talous – Mitä tapahtuu, jos korjausta lykätään?

Joskus lykkääminen on perusteltua.

Joskus se voi kasvattaa tulevia kustannuksia huomattavasti.

Tämänkin vuoksi päätösten taustojen ymmärtäminen on tärkeää.

Taloyhtiön talous – Hallitus ja isännöitsijä eivät tee päätöksiä yksin

Taloyhtiön hallituksen tehtävä ei ole johtaa taloyhtiötä yksin suljettujen ovien takana.

Hyvä hallinto perustuu yhteistyöhön.

Hallitus valmistelee.

Isännöitsijä tuo asiantuntemuksensa.

Yhtiökokous käyttää sille kuuluvaa päätösvaltaa.

Osakkaat muodostavat lopulta koko asunto-osakeyhtiön perustan.

Juuri siksi aktiivinen osakas ei ole ongelma.

Aktiivinen osakas on voimavara.

Hän kysyy, koska välittää.

Hän osallistuu, koska ymmärtää.

Ja ennen kaikkea hän haluaa, että taloyhtiön talous on kestävällä pohjalla myös viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Taloyhtiön talous – Mitä jokaisen osakkaan kannattaa tehdä vähintään kerran vuodessa?

Hyvä uutinen on se, että aktiivinen osakas ei tarvitse taloushallinnon tutkintoa eikä vuosien kokemusta taloyhtiöiden johtamisesta.

Useimmiten riittää, että käyttää kerran vuodessa hieman aikaa oman taloyhtiön asiakirjoihin.

Ne kertovat enemmän kuin moni uskoo.

Taloyhtiön talous – Lue tilinpäätös

Tilinpäätös kertoo, mihin rahaa on käytetty ja miten talous on kehittynyt edelliseen vuoteen verrattuna.

Et tarvitse kirjanpidon asiantuntemusta.

Jo pelkkä kulujen vertailu aiempiin vuosiin voi herättää hyödyllisiä kysymyksiä.

Taloyhtiön talous – Tutustu talousarvioon

Talousarvio kertoo, mihin rahaa aiotaan käyttää seuraavan vuoden aikana.

Jos jokin kuluerä kasvaa merkittävästi, kannattaa selvittää miksi.

Useimmiten syy löytyy täysin perustellusta tarpeesta.

Joskus taustalla voi olla esimerkiksi energian hinnan nousu, tuleva korjaushanke tai uusi palvelusopimus.

Taloyhtiön talous – Lue kunnossapitotarveselvitys

Moni osakas avaa tämän asiakirjan vasta silloin, kun suuri remontti on jo päätetty.

Todellisuudessa kunnossapitotarveselvitys kannattaa lukea hyvissä ajoin.

Se kertoo, millaisia korjauksia taloyhtiössä on odotettavissa tulevina vuosina.

Kun tuleviin hankkeisiin varaudutaan ajoissa, myös taloyhtiön talous pysyy yleensä vakaampana.

Taloyhtiön talous – Osallistu yhtiökokoukseen

Yhtiökokous on osakkaan tärkein mahdollisuus vaikuttaa.

Siellä hyväksytään tilinpäätös.

Siellä päätetään talousarviosta.

Siellä valitaan hallitus.

Siellä päätetään usein myös merkittävistä korjauksista ja investoinneista.

Silti monessa taloyhtiössä vain pieni osa osakkaista osallistuu.

On helppo ajatella, ettei oma poissaolo merkitse mitään.

Todellisuudessa jokainen osallistuva osakas vahvistaa taloyhtiön päätöksenteon avoimuutta.

Taloyhtiön talous – Hyvä hallitus arvostaa kiinnostuneita osakkaita

Joskus ajatellaan, että kysymysten esittäminen vaikeuttaa hallituksen työtä.

Todellisuudessa asia on usein päinvastoin.

Rakentavat kysymykset voivat auttaa hallitusta näkemään uusia näkökulmia.

Ne voivat tuoda esiin asioita, joita kukaan ei ollut huomannut.

Ne voivat vahvistaa luottamusta, kun päätösten perusteet avataan avoimesti.

Hyvä hallitus ei pelkää perustella ratkaisujaan.

Hyvä isännöitsijä ei pelkää vastata kysymyksiin.

Hyvin hoidettu taloyhtiön talous kestää tarkastelun.

Taloyhtiön talous – Yksi kysymys voi säästää tuhansia euroja

Usein ajatellaan, että säästö syntyy vain suurista päätöksistä.

Todellisuudessa yksi oikeaan aikaan esitetty kysymys voi johtaa esimerkiksi:

sopimuksen kilpailuttamiseen
energiatehokkuuden parantamiseen
paremmin suunniteltuun korjaushankkeeseen
ennakoivaan kunnossapitoon
turhien kustannusten välttämiseen

Kyse ei ole siitä, että jokin olisi tehty väärin.

Kyse on siitä, että aina voidaan kysyä:

Voisiko tämän tehdä vielä paremmin?

Tämä on vastuullisen omistajan ajattelutapa.

Taloyhtiön talous – Numerot eivät valehtele

Palataan vielä artikkelin alussa esitettyyn ajatukseen.

Numerot eivät valehtele.

Tilinpäätös ei valehtele.

Talousarvio ei valehtele.

Laskut eivät valehtele.

Sopimukset eivät valehtele.

Mutta numerot eivät myöskään puhu.

Ne eivät kerro mitään ihmiselle, joka ei koskaan pysähdy katsomaan niitä.

Siksi tärkein kysymys ei ehkä ole:

”Voinko luottaa hallitukseen?”

Eikä edes:

”Voinko luottaa isännöitsijään?”

Paljon tärkeämpi kysymys kuuluu:

Voinko sanoa tehneeni osakkaana oman osuuteni?

Olenko osallistunut yhtiökokoukseen?

Olenko lukenut tilinpäätöksen?

Olenko perehtynyt talousarvioon?

Olenko ymmärtänyt, mihin yhteisiä varoja käytetään?

Olenko kysynyt silloin, kun jokin asia on askarruttanut?

Jos vastaus on kyllä, olet tehnyt juuri sen, mitä hyvältä osakkaalta voidaan odottaa.

Hyvin hoidettu taloyhtiön talous ei synny sattumalta.

Se syntyy yhteistyöstä.

Se syntyy avoimuudesta.

Se syntyy pitkäjänteisestä suunnittelusta.

Ja ennen kaikkea se syntyy siitä, että jokainen osakas ymmärtää olevansa paljon enemmän kuin pelkkä yhtiövastikkeen maksaja.

Hän on yhteisen omaisuuden omistaja.

Taloyhtiön talous – Yhteenveto

Taloyhtiön talous vaikuttaa suoraan jokaisen osakkaan asumiskustannuksiin, yhtiövastikkeeseen, tuleviin korjaushankkeisiin sekä asunnon arvoon. Vaikka taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä vastaavat talouden valmistelusta ja käytännön hallinnosta, myös osakkaalla on tärkeä rooli yhteisen omaisuuden vastuullisessa omistamisessa.

Hyvin hoidettu taloyhtiön talous perustuu avoimuuteen, pitkän aikavälin suunnitteluun, ennakoivaan kunnossapitoon, harkittuihin hankintoihin ja tarvittaessa kilpailutettuihin palveluihin. Tavoitteena ei ole aina löytää halvin ratkaisu, vaan kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu, joka turvaa kiinteistön arvon ja pitää kustannukset hallinnassa.

Osakkaan kannattaa tutustua vähintään taloyhtiön tilinpäätökseen, talousarvioon, toimintakertomukseen ja kunnossapitotarveselvitykseen sekä osallistua yhtiökokouksiin. Rakentavat kysymykset eivät osoita epäluottamusta, vaan ovat osa hyvää hallintotapaa ja vastuullista omistajuutta.

Yksi artikkelin tärkeimmistä ajatuksista on yksinkertainen:

Numerot eivät valehtele – mutta tiedätkö osakkaana, mihin taloyhtiösi rahat todella menevät?

Jo pieneltä vaikuttava kustannusero voi pitkällä aikavälillä muodostua merkittäväksi summaksi. Esimerkiksi 150 euron kuukausittainen ero tarkoittaa 18 000 euroa kymmenessä vuodessa yhtä osaketta kohden. Siksi taloyhtiön talous ei ole vain hallituksen tai isännöitsijän asia, vaan jokaisen osakkaan yhteinen asia.

Hyvin hoidettu taloyhtiön talous syntyy yhteistyöstä, avoimesta päätöksenteosta, ennakoivasta kiinteistönpidosta ja aktiivisista osakkaista, jotka haluavat ymmärtää, miten heidän yhteistä omaisuuttaan hoidetaan tänään ja tulevaisuudessa.

Usein kysytyt kysymykset

Taloyhtiön talous – Onko osakkaalla oikeus saada tietoa taloyhtiön taloudesta?

Kyllä. Asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaille oikeuksia saada tietoa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista sekä tutustua lain edellyttämiin asiakirjoihin. Käytännössä tilinpäätös, toimintakertomus, talousarvio ja muut yhtiökokousasiakirjat ovat keskeisiä tiedonlähteitä.

Taloyhtiön talous – Tarkoittaako kysymysten esittäminen epäluottamusta hallitusta kohtaan?

Ei. Rakentavat kysymykset kuuluvat hyvään hallintotapaan. Hallituksen tehtävänä on hoitaa taloyhtiön asioita huolellisesti, ja avoin keskustelu tukee tätä työtä.

Taloyhtiön talous – Voiko pieni kuukausittainen kustannusero kasvaa suureksi?

Kyllä. Esimerkiksi 150 euron kuukausittainen kustannusero tarkoittaa kymmenessä vuodessa 18 000 euroa yhtä osaketta kohden. Pitkällä aikavälillä pienilläkin päätöksillä voi olla suuri vaikutus.

Taloyhtiön talous – Mitkä asiakirjat jokaisen osakkaan kannattaa lukea?

Vähintään tilinpäätös, toimintakertomus, talousarvio, kunnossapitotarveselvitys sekä yhtiökokouksen pöytäkirja. Ne muodostavat yhdessä hyvän kokonaiskuvan siitä, miten taloyhtiön talous kehittyy.

Taloyhtiön talous – Mikä on osakkaan tärkein tehtävä?

Osakkaan tärkein tehtävä on osallistua, perehtyä ja kysyä tarvittaessa. Hyvä osakas ei etsi syyllisiä, vaan haluaa ymmärtää, miten yhteistä omaisuutta hoidetaan ja miten taloyhtiön talous voidaan pitää vakaana myös tulevaisuudessa.

Huomautus

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tietolähteeksi taloyhtiöiden hallituksille, puheenjohtajille, osakkaille ja asukkaille. Sisältö ei ole oikeudellista, teknistä eikä kiinteistökohtaista asiantuntijaneuvontaa. Taloyhtiöiden tilanteet vaihtelevat, joten päätökset tulee tehdä tapauskohtaisesti voimassa olevan lainsäädännön sekä tarvittaessa isännöitsijän, rakennusalan asiantuntijan tai muun alan ammattilaisen kanssa.

Artikkeli on laadittu julkaisuhetkellä voimassa olevan lainsäädännön sekä luotettavien asiantuntijalähteiden pohjalta. Lainsäädäntö, viranomaisohjeet ja alan suositukset voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarvittaessa tarkistaa alkuperäisistä lähteistä.

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa tapauskohtaista juridista arviota tai viranomaisen antamaa ohjeistusta.

Tietojen oikeellisuus

Tämän artikkelin sisältö perustuu julkaisuhetkellä voimassa olevaan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) sekä alan johtavien asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja tarvittaessa Rakennustiedon, julkisesti saatavilla oleviin ohjeisiin ja suosituksiin. Artikkelin tavoitteena on tarjota taloyhtiöille ajantasaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina virallisista lähteistä ennen yksittäistä päätöstä tai toimenpidettä.

Hyödyllistä lisätietoa:

Tarvitsetko asiantuntijan arvion?

Jokainen taloyhtiö on erilainen. Siksi myös kunnossapidon tarpeet, riskit ja kehityskohteet vaihtelevat.

Huoneistokierros auttaa taloyhtiöiden hallituksia, puheenjohtajia ja isännöitsijöitä tunnistamaan kiinteistön nykykunnon, havaitsemaan mahdolliset riskit ajoissa ja tukemaan päätöksentekoa luotettavan tiedon avulla.

Ennakointi on aina edullisempaa kuin reagointi.

Ota yhteyttä TÄSTÄ Huoneistokierrokseen ja selvitetään yhdessä, miten taloyhtiösi voi välttää kalliit yllätykset sekä tehdä päätöksiä tiedon pohjalta.