Taloyhtiön raportointi ja hallitus tarkastelemassa raportteja, rakennuksen kuntoa, puuttuvaa tietoa ja päätöksenteon tilannekuvaa. HUONEISTOKIERROS OY.

Taloyhtiön raportointi – Hallitus saa raportteja – mutta kuka kertoo, mitä niistä puuttuu?

Taloyhtiön hallitus saa päätöksenteon tueksi valtavan määrän tietoa.

Tilinpäätös.

Huoltoraportti.

Kuntotutkimus.

Energiaraportti.

Korjaussuunnitelma.

Isännöitsijän selvitys.

Urakoitsijan tarjous.

Rakennuskierroksen havainnot.

Taloyhtiön raportointi voi näyttää paperilla erittäin kattavalta.

Mutta 40 sivua tietoa ei vielä tarkoita, että hallituksella olisi kaikki päätöksen kannalta olennainen tieto.

Raportti kertoo yleensä siitä, mitä on tarkastettu, mitattu, havaittu tai pyydetty selvittämään.

Yhtä tärkeä kysymys kuuluu:

Mitä raportissa ei ole?

Mitä ei tutkittu?

Mihin ei päästy käsiksi?

Mikä tieto perustuu arvioon?

Mikä tieto on vanhentunut?

Mitä raportin toimeksianto ei kattanut?

Ja mitä kukaan ei ehkä vielä osannut kysyä?

Tässä artikkelissa tarkastelemme, miksi taloyhtiön raportointi ei saisi tarkoittaa vain raporttien vastaanottamista. Hallituksen pitäisi myös ymmärtää raporttien rajat, lähtötiedot, epävarmuudet ja se, milloin päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tietoa.

Mitä taloyhtiön raportointi oikeastaan tarkoittaa?

Taloyhtiön raportointi ei ole asunto-osakeyhtiölaissa yksi tarkasti määritelty järjestelmä tai yksittäinen lakitermi.

Taloyhtiössä syntyy kuitenkin monenlaista lakisääteistä, sopimusperusteista ja vapaaehtoista tietoa, jota käytetään hallinnossa, kunnossapidossa ja päätöksenteossa.

Tällaista tietoa voivat olla esimerkiksi:

tilinpäätös ja toimintakertomus
talousarvio
kunnossapitotarvetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat
isännöitsijäntodistus
huoltokirjan tiedot
kuntotutkimukset ja kuntoarviot
huoltoyhtiön raportit
vikailmoitukset ja työmääräykset
energiankulutustiedot
urakoitsijoiden raportit
rakennuskierrosten havainnot.

Osa näistä liittyy suoraan lainsäädännön velvoitteisiin. Osa syntyy sopimuksista. Osa on taloyhtiön omaa hyvää hallintoa.

Juuri siksi taloyhtiön raportointi pitää ymmärtää kokonaisuutena eikä vain yhtenä kuukausiraporttina.

Raportin määrä ei ole sama asia kuin tiedon laatu

Taloyhtiö voi saada paljon raportteja ja silti nähdä rakennuksestaan huonosti.

Toinen taloyhtiö voi saada vähemmän raportteja, mutta jokainen raportti vastaa selkeästi päätöksenteon kannalta olennaisiin kysymyksiin.

Ratkaisevaa ei siis ole dokumenttien määrä.

Ratkaisevaa on:

mitä tiedetään
miten tieto on hankittu
kuinka ajantasaista se on
mitä ei tiedetä
mitä tiedon perusteella pitäisi tehdä.

LAKI: hallituksen tehtävä ei ole vain vastaanottaa raportteja

Tämä osio käsittelee lainsäädäntöä. Se ei ole Huoneistokierroksen oma suositus.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Tämä on keskeinen lähtökohta myös silloin, kun tarkastellaan taloyhtiön raportointia.

Laki ei tarkoita, että hallituksen pitäisi itse laatia tekniset raportit tai suorittaa kuntotutkimukset.

Hallituksen tehtävänä on kuitenkin huolehtia kokonaisuudesta ja tehdä toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä riittävän asianmukaisen valmistelun perusteella.

LAKI: raportti ei siirrä hallituksen vastuuta asiantuntijalle

Taloyhtiö voi käyttää suunnittelijoita, kuntotutkijoita, juristeja, isännöitsijää ja muita asiantuntijoita.

Asiantuntijoiden käyttäminen on monissa tilanteissa tarpeellista ja järkevää.

Mutta asiantuntijaraportin vastaanottaminen ei tarkoita, että hallituksen pitäisi hyväksyä raportin johtopäätökset ymmärtämättä niiden merkitystä.

Taloyhtiön raportointi tukee päätöksentekoa.

Se ei korvaa päätöksentekoa.

Raportti voi olla erinomainen ja silti rajallinen

Kuntotutkimus voi olla täysin ammattitaitoisesti tehty, mutta sen toimeksianto voi koskea vain yhtä rakennusosaa.

Esimerkiksi julkisivututkimus ei automaattisesti kerro vesikaton kunnosta.

Ilmanvaihdon selvitys ei automaattisesti kerro putkiston kunnosta.

Yhden huoneiston kosteusmittaus ei automaattisesti kuvaa koko rakennusta.

Siksi hallituksen kannattaa ymmärtää aina myös tutkimuksen rajaus.

LAKI: kunnossapitotarpeista on raportoitava yhtiökokoukselle

Asunto-osakeyhtiölakiin sisältyy hallituksen velvollisuus esittää varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeesta.

Vuonna 2026 voimaan tulleen muutoksen jälkeen tarkastelu ulottuu vähintään seuraaviin kymmeneen vuoteen lain edellyttämällä tavalla.

Tämä on tärkeä osa lakisääteistä taloyhtiön raportointia.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, mitä selvitys ei tarkoita.

Se ei ole automaattisesti yksityiskohtainen korjaussuunnitelma.

Se ei tarkoita, että kaikki siinä mainitut työt olisi jo päätetty.

Se ei myöskään takaa, ettei rakennuksessa voisi ilmetä uusia tai ennakoimattomia korjaustarpeita.

Kymmenen vuoden näkymä ei tarkoita kymmenen vuoden varmuutta

Rakennuksen kunto muuttuu.

Tutkimustietoa tulee lisää.

Vikoja syntyy.

Rakennusosia korjataan.

Siksi myös taloyhtiön raportointi tarvitsee jatkuvaa päivittämistä.

LAKI: rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeessa säilytetään olennaista tietoa

Rakentamislain 139 §:ssä säädetään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta.

Nykyisessä sääntelyssä käyttö- ja huolto-ohjeeseen liittyy muun muassa rakennuksen toteutuma-, historia- ja ylläpidon seurantatietoa koskevia vaatimuksia lain soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on siis yksi tärkeä rakennukseen liittyvän tiedon kokonaisuus.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki taloyhtiön raportointi kuuluisi huoltokirjaan tai että huoltokirja yksin muodostaisi hallituksen päätöksenteon tilannekuvan.

40 sivua raporttia – mutta mitä siinä ei tutkittu?

Kuvitellaan, että hallitus saa 40-sivuisen kuntotutkimuksen.

Raportissa on:

valokuvia
mittaustuloksia
teknisiä termejä
taulukoita
johtopäätöksiä
korjaussuosituksia.

Raportti näyttää vakuuttavalta.

Hallituksen kannattaa silti kysyä:

Mitä tutkimuksen toimeksiantoon kuului?

Ja vielä tärkeämmin:

Mitä siihen ei kuulunut?

Taloyhtiön raportointi voi luoda väärän turvallisuuden tunteen

Paksu raportti voi tuntua täydelliseltä.

Mutta raportti vastaa vain niihin kysymyksiin, joita sillä oli mahdollista tutkia.

Esimerkiksi raportissa voi olla rajaus:

rakenteita ei avattu
tiettyyn tilaan ei päästy
mittauksia tehtiin vain rajatusta kohdasta
vanhoja piirustuksia ei ollut käytettävissä
havainto perustui silmämääräiseen tarkastukseen.

Nämä eivät tee raportista huonoa.

Ne kertovat raportin käyttörajasta.

Hyvä taloyhtiön raportointi tekee nämä rajat hallitukselle näkyviksi.

Taloyhtiön raportointi: erottele fakta, havainto, arvio ja suositus

Kaikki raportissa oleva teksti ei ole samanlaista tietoa.

Tämä kannattaa ymmärtää.

Fakta

Esimerkiksi:

“Putken ulkohalkaisija mitattiin 28 millimetriksi.”

Havainto

Esimerkiksi:

“Putken pinnassa havaittiin korroosiota.”

Arvio

Esimerkiksi:

“Korroosio saattaa liittyä pitkäaikaiseen kosteusrasitukseen.”

Suositus

Esimerkiksi:

“Suositellaan tarkempaa tutkimusta.”

Nämä neljä asiaa eivät ole sama asia.

Kun taloyhtiön raportointi luetaan huolellisesti, hallituksen kannattaa nähdä, mikä on varmistettua tietoa ja mikä on asiantuntijan arvio tai jatkotoimenpidesuositus.

Taloyhtiön raportointi voi olla ajantasainen – tai historiallinen

Yksi tavallisimmista tiedon ongelmista on vanheneminen.

Vuonna 2021 tehty raportti voi edelleen olla hyödyllinen vuonna 2026.

Mutta rakennuksen tilanne on voinut muuttua.

Jos raportissa todettiin viisi vuotta sitten:

“Ei välitöntä korjaustarvetta.”

se ei automaattisesti tarkoita:

“Ei korjaustarvetta tänään.”

Kysy raportin iän lisäksi, mitä sen jälkeen on tapahtunut

Taloyhtiön raportointi pitäisi nähdä aikajanana.

Raportin jälkeen on voinut tapahtua:

uusia vikailmoituksia
korjauksia
vesivahinko
uusia mittauksia
rakennuskierrosten havaintoja
poikkeavaa kulumista.

Vanha raportti ja uusi havainto pitäisi pystyä yhdistämään.

Taloyhtiön raportointi ja huoltoyhtiö – mitä huoltoraportti kertoo?

Huoltoyhtiön raportti voi kertoa esimerkiksi suoritetuista työtehtävistä.

Se voi näyttää:

mitä tehtiin
milloin tehtiin
missä tehtiin
kuka teki.

Mutta se ei välttämättä automaattisesti kerro:

miksi sama vika toistuu
liittyvätkö eri vikailmoitukset toisiinsa
mitä pitäisi tutkia seuraavaksi
mitä työ maksoi pitkällä aikavälillä.

Siksi hyvä taloyhtiön raportointi ei saisi perustua vain tehtyjen työmääräysten lukumäärään.

Taloyhtiön raportointi ja talous – euro ei kerro syytä

Tilinpäätös kertoo, mihin yhtiön rahaa on käytetty.

Se on erittäin tärkeää tietoa.

Mutta esimerkiksi 4 000 euron huoltokustannus ei yksin kerro, syntyikö summa:

neljästä eri viasta
samasta toistuvasta viasta
ennakoivasta huollosta
päivystyksestä
yhdestä poikkeuksellisesta vahingosta.

Taloudellinen taloyhtiön raportointi ja tekninen tilannekuva kannattaa siksi nähdä rinnakkain.

Euro kertoo kustannuksen.

Tekninen tieto kertoo, miksi kustannus mahdollisesti syntyi.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: kysy jokaisesta tärkeästä raportista viisi asiaa

Tästä eteenpäin kyse on Huoneistokierroksen omista käytännön suosituksista. Ne eivät ole asunto-osakeyhtiölain erikseen määräämiä toimintatapoja.

Huoneistokierros suosittelee, että merkittävän raportin käsittelyn yhteydessä hallitus kysyy vähintään:

Mitä tutkittiin?
Mitä ei tutkittu?
Mihin johtopäätökset perustuvat?
Mikä jäi epävarmaksi?
Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Näillä kysymyksillä taloyhtiön raportointi muuttuu passiivisesta dokumenttien vastaanottamisesta aktiiviseksi päätöksenteon työkaluksi.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: lisää raporttiin kohta “Mitä emme tiedä?”

Tämä voisi olla yksi tehokkaimmista muutoksista taloyhtiön raportointiin.

Jokaisen merkittävän teknisen yhteenvedon lopussa voisi olla kohta:

MITÄ EMME VIELÄ TIEDÄ?

Esimerkiksi:

putkiston sisäpuolista kuntoa ei ole tutkittu
rakenteen taustaa ei ole avattu
vesikaton kaikkia osia ei voitu tarkastaa
vanhoja suunnitelmia ei löytynyt
vian syy ei ole vielä varmistunut.

Tällainen taloyhtiön raportointi ei tee tiedosta heikompaa.

Se tekee siitä rehellisempää.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: yhdistä raportit toisiinsa

Kuntotutkimus voi kertoa yhden asian.

Vikahistoria toisen.

Huoltoyhtiön raportti kolmannen.

Rakennuskierros neljännen.

Taloudellinen raportti viidennen.

Jos niitä ei koskaan tarkastella yhdessä, hallitukselle voi muodostua monta osatotuutta mutta ei kokonaiskuvaa.

Esimerkki

Kuntotutkimus vuonna 2024:

“Kellarissa ei todettu tutkimushetkellä merkittävää kosteutta.”

Vikailmoitus 2025:

“Kellarin lattialla vettä rankkasateen jälkeen.”

Rakennuskierros 2026:

“Sokkelissa havaittu poikkeavia jälkiä.”

Yksikään havainto ei yksin todista teknistä syytä.

Mutta hyvä taloyhtiön raportointi nostaa historian yhteen ja kysyy, onko tarkempi selvitys tarpeen.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: tee hallitukselle yhden sivun tilannekuva

Hallituksen ei tarvitse lukea joka kokouksessa satoja sivuja raportteja uudelleen.

Huoneistokierros suosittelee yhden sivun ajantasaista yhteenvetoa.

Siinä voisi näkyä:

tärkeimmät avoimet tekniset asiat
mitä tiedetään
mitä ei tiedetä
mitä selvitetään
kuka vastaa seuraavasta toimenpiteestä
mihin mennessä asiaan palataan.

Tämä tekee taloyhtiön raportoinnista hallituksen työkalun eikä arkiston.

7 varoitusmerkkiä siitä, että taloyhtiön raportointi ei palvele hallitusta

1. Raportteja tulee paljon, mutta kukaan ei tiivistä niiden merkitystä

Tieto ei muutu päätökseksi itsestään.

2. Raportin rajauksia ei tunneta

Hallitus ei tiedä, mitä tutkimus ei kattanut.

3. Vanhaa raporttia käytetään kuin se kuvaisi nykyhetkeä

Rakennus muuttuu ajan mukana.

4. Eri raportit eivät keskustele keskenään

Vikailmoituksia, korjaushistoriaa ja tutkimustietoa tarkastellaan erillään.

5. Raportin suositusta pidetään automaattisesti päätöksenä

Suositus on päätöksenteon lähtötieto, ei hallituksen päätös.

6. Epävarmuuksia ei nosteta esiin

Hallitukselle syntyy liian varma kuva tilanteesta.

7. Kukaan ei kysy, mitä tietoa puuttuu

Tämä voi olla suurin taloyhtiön raportoinnin ongelma.

15 kysymystä hallitukselle taloyhtiön raportoinnista

Mitä raportteja hallitus saa säännöllisesti?
Mitä päätöksiä niiden perusteella tehdään?
Kuinka vanhaa tieto on?
Kuka tuotti tiedon?
Mikä oli tutkimuksen toimeksianto?
Mitä tutkimukseen ei kuulunut?
Mihin raportin johtopäätökset perustuvat?
Mitkä kohdat ovat varmistettua tietoa?
Mitkä kohdat ovat asiantuntijan arvioita?
Mitä epävarmuuksia raporttiin liittyy?
Onko raportin jälkeen tullut uusia havaintoja?
Onko raporttia verrattu vikahistoriaan?
Onko raportin suosituksille määritelty jatkotoimet?
Kuka seuraa, että sovitut asiat toteutuvat?
Mitä emme tämän raportin jälkeen vieläkään tiedä?

Taloyhtiön raportointi ei saa päättyä raportin vastaanottamiseen

Raportti on parhaimmillaan päätöksenteon alku.

Ei loppu.

Hyvä hallitus kysyy raportin jälkeen:

Mitä tästä seuraa?

Tarvitaanko lisää tietoa?

Tarvitaanko päätös?

Tarvitaanko seurantaa?

Milloin asiaan palataan?

Jos mitään näistä ei tapahdu, taloyhtiön raportointi voi muuttua dokumenttien tuottamiseksi dokumentoinnin vuoksi.

Yhteenveto: hyvä taloyhtiön raportointi kertoo myös sen, mitä ei tiedetä

Taloyhtiössä voidaan tehdä erittäin ammattimaisia tutkimuksia ja saada laadukkaita raportteja.

Silti hallituksen pitää ymmärtää yksi asia:

jokaisella raportilla on rajat.

Raportti kertoo siitä, mitä tutkittiin.

Se kertoo tutkimushetkestä.

Se kertoo käytettävissä olleesta aineistosta.

Se kertoo asiantuntijan havainnoista ja johtopäätöksistä.

Mutta hyvä taloyhtiön raportointi tekee näkyväksi myös sen, mikä jäi avoimeksi.

Lain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnon sekä kiinteistön ja rakennusten pidon asianmukaisesta järjestämisestä. Taloyhtiöllä on lisäksi useita erilaisia lakisääteisiä asiakirja- ja tiedonantovelvoitteita.

Laki ei kuitenkaan määrää Huoneistokierroksen tässä artikkelissa kuvaamaa yhden sivun tilannekuvaa tai kohtaa “mitä emme tiedä?”.

Ne ovat Huoneistokierroksen suosituksia.

Suosituksen ydin on yksinkertainen:

älä kysy vain, mitä raportissa lukee.

Kysy myös:

Mitä raportista puuttuu?

Se voi olla yksi tärkeimmistä kysymyksistä, jonka taloyhtiön hallitus koskaan esittää.

Usein kysytyt kysymykset taloyhtiön raportoinnista

Mitä taloyhtiön raportointi tarkoittaa?

Taloyhtiön raportointi tarkoittaa tässä artikkelissa yhtiön hallintoon, talouteen, kunnossapitoon ja rakennuksen tilanteeseen liittyvän tiedon tuottamista, kokoamista ja hyödyntämistä. Kyse ei ole asunto-osakeyhtiölaissa määritellystä yhdestä erillisestä raportointijärjestelmästä.

Mitä raportteja taloyhtiön hallituksen pitäisi saada?

Tarve riippuu yhtiöstä, rakennuksesta, sopimuksista ja ajankohtaisista asioista. Lakisääteisten asiakirjojen lisäksi hallitus voi tarvita esimerkiksi huoltoraportteja, teknisiä tutkimuksia, kustannustietoja ja muita päätöksenteon kannalta olennaisia selvityksiä.

Onko kunnossapitotarveselvitys pakollinen?

Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää hallituksen esittävän varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallisen selvityksen lain tarkoittamista tulevista kunnossapitotarpeista. Nykyinen sääntely ulottaa tarkastelun vähintään kymmenen vuoden ajalle lain tarkempien edellytysten mukaisesti.

Voiko hallitus luottaa asiantuntijaraporttiin?

Asiantuntijaraportti on tärkeä päätöksenteon lähde, mutta sen sisältö, rajaus, lähtötiedot ja mahdolliset epävarmuudet kannattaa ymmärtää. Raportin käyttäminen ei myöskään siirrä hallituksen toimivaltaan kuuluvaa päätöksentekoa raportin laatijalle.

Miksi raportin rajaukset ovat tärkeitä?

Rajaukset kertovat, mitä tutkittiin ja mitä ei. Ilman niitä hallitus voi tulkita raportin antavan laajemman kuvan rakennuksesta kuin tutkimus tosiasiassa antaa.

Mitä hallituksen pitäisi kysyä raportista?

Huoneistokierroksen suositus on kysyä ainakin: mitä tutkittiin, mitä ei tutkittu, mihin johtopäätökset perustuvat, mikä jäi epävarmaksi ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.

Korvaako raportointi rakennuskierroksen?

Ei. Raportit ja rakennuskierrokset voivat täydentää toisiaan. Silmämääräinen rakennuskierros ei myöskään korvaa kuntotutkimusta tai muuta teknistä selvitystä silloin, kun sellainen tarvitaan.

LAKI JA HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUKSET – selkeä ero

LAKI

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Asunto-osakeyhtiölaki sisältää useita taloyhtiön hallintoon, talouteen ja tiedonantoon liittyviä velvoitteita.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen on esitettävä lain tarkoittama kirjallinen selvitys tulevista kunnossapitotarpeista.
Nykyisessä sääntelyssä kunnossapitotarpeiden tarkastelu ulottuu lain edellyttämällä tavalla vähintään kymmenen vuoden ajalle.
Rakentamislaki sisältää rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta koskevaa sääntelyä.
Lainsäädäntö ei yleisesti määrää yhtä järjestelmää nimeltä taloyhtiön raportointi.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUKSET

Kysy jokaisesta merkittävästä raportista, mitä tutkittiin ja mitä ei.
Erota faktat, havainnot, arviot ja suositukset toisistaan.
Yhdistä vanhat raportit uusiin havaintoihin.
Vertaa teknistä tietoa vikahistoriaan ja kustannuksiin.
Tee hallitukselle yhden sivun ajantasainen tilannekuva.
Lisää merkittäviin yhteenvetoihin kohta: “Mitä emme vielä tiedä?”
Dokumentoi jatkotoimenpide, vastuuhenkilö ja seuranta-ajankohta.
Älä tee teknistä diagnoosia ilman riittävää asiantuntemusta.
Pyydä tarvittaessa lisätutkimus tai toinen asiantuntijanäkemys.

Oikeudellinen ja tekninen huomautus

Tämä artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä yksittäistä asunto-osakeyhtiötä koskevaa oikeudellista, taloudellista tai rakennusteknistä neuvontaa.

Lakiin perustuvat velvollisuudet on erotettu Huoneistokierroksen käytännön suosituksista. Yksittäisen raportin, tutkimuksen tai muun selvityksen riittävyys riippuu asian laadusta, rakennuksen tilanteesta, toimeksiannon sisällöstä ja päätöksenteon merkittävyydestä.

Huoneistokierroksen ehdottama yhden sivun tilannekuva, raporttien yhdistäminen sekä “Mitä emme tiedä?” -menettely ovat käytännön suosituksia eivätkä sellaisenaan asunto-osakeyhtiölain määräämiä velvoitteita.

Lähteet

Huomautus

Tämän artikkelin asunto-osakeyhtiölakia koskevat osuudet perustuvat kirjoitushetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön ja yleisiin hyvän hallinnon periaatteisiin. Huoneistokierroksen suositukset on merkitty erikseen, ja ne perustuvat käytännön kokemukseen ennakoivasta kiinteistön kunnossapidosta ja päätöksenteon kehittämisestä. Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä yksittäistapauksia koskevaa oikeudellista neuvontaa.

Tämä artikkeli perustuu kirjoitushetkellä voimassa olevaan asunto-osakeyhtiölakiin, konkurssilakiin sekä viranomaisten ja alan järjestöjen julkaisemaan yleiseen ohjeistukseen.

Artikkelissa erotetaan toisistaan:

Lakiin perustuvat velvoitteet, jotka sitovat asunto-osakeyhtiötä ja sen toimielimiä, sekä
Huoneistokierroksen käytännön suositukset, joiden tarkoituksena on auttaa taloyhtiöitä tunnistamaan riskejä ja edistämään ennakoivaa kunnossapitoa.

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa yksittäiseen taloyhtiöön sovellettavaa oikeudellista neuvontaa, teknistä asiantuntija-arviota tai isännöitsijän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijan antamaa tapauskohtaista ohjeistusta.

Tietojen oikeellisuus

Tämän artikkelin sisältö perustuu julkaisuhetkellä voimassa olevaan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) sekä alan johtavien asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja tarvittaessa Rakennustiedon, julkisesti saatavilla oleviin ohjeisiin ja suosituksiin. Artikkelin tavoitteena on tarjota taloyhtiöille ajantasaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina virallisista lähteistä ennen yksittäistä päätöstä tai toimenpidettä.

Hyödyllistä lisätietoa:

Tarvitsetko asiantuntijan näkemyksen taloyhtiösi kunnosta?

Jokainen taloyhtiö on erilainen. Siksi myös kunnossapidon tarpeet, riskit ja kehityskohteet vaihtelevat.

Hyvä taloyhtiön johtaminen perustuu luotettavaan tietoon. Mitä aikaisemmin mahdolliset riskit tunnistetaan, sitä paremmin kunnossapitoa voidaan suunnitella ja ennakoimattomia kustannuksia välttää.

Huoneistokierros tarjoaa taloyhtiöille riippumattomia asiantuntijapalveluita, joiden tavoitteena on tukea hallitusta, isännöitsijää ja osakkaita päätöksenteossa sekä rakennuksen pitkäjänteisessä ylläpidossa.

Huoneistokierros auttaa taloyhtiöiden hallituksia, puheenjohtajia ja isännöitsijöitä tunnistamaan kiinteistön nykykunnon, havaitsemaan mahdolliset riskit ajoissa ja tukemaan päätöksentekoa luotettavan tiedon avulla.

Ennakointi on aina edullisempaa kuin reagointi.

Ota yhteyttä TÄSTÄ Huoneistokierrokseen ja selvitetään yhdessä, miten taloyhtiösi voi välttää kalliit yllätykset sekä tehdä päätöksiä tiedon pohjalta.