Taloyhtiön osakkaan vastuu ei rajoitu yhtiövastikkeen maksamiseen. HUONEISTOKIERROS OY

Taloyhtiön osakkaan vastuu – Taloyhtiö on todennäköisesti elämäsi suurin sijoitus – miksi seuraat sitä vähemmän kuin puhelinliittymääsi?

Useimmat suomalaiset seuraavat tarkasti monia pieniä kuukausimenojaan.

Puhelinliittymän hinta muuttuu kahdella eurolla.

Sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa.

Suoratoistopalvelun kuukausimaksu nousee.

Autovakuutuksesta löytyy hieman halvempi tarjous.

Näistä keskustellaan paljon.

Niitä vertaillaan.

Niiden vuoksi vaihdetaan palveluntarjoajaa.

Samaan aikaan moni omistaa asunnon, jonka arvo on 250 000–500 000 euroa – joskus enemmänkin.

Silti hän ei tiedä esimerkiksi:

paljonko taloyhtiöllä on lainaa
mitä rakennukselle aiotaan tehdä seuraavan viiden vuoden aikana
kuinka suuri korjausvelka taloyhtiöllä on
milloin putkiremonttia suunnitellaan
paljonko taloyhtiö käyttää rahaa vuosittain
kuinka hyvin rakennuksesta pidetään huolta.

Jos kyse olisi osakesalkusta tai yrityksestä, useimmat seuraisivat sijoituksensa kehitystä huomattavasti tarkemmin.

Mutta asunto tuntuu erilaiselta.

Siellä asutaan.

Arki pyörii.

Niin kauan kuin hissi toimii ja lämmin vesi tulee hanasta, kaikki tuntuu olevan kunnossa.

Todellisuudessa asunto ei ole pelkästään koti.

Se on useimmille suomalaisille elämän suurin yksittäinen sijoitus.

Ja juuri siksi taloyhtiön osakkaan vastuu on paljon suurempi kuin moni tulee ajatelleeksi.

Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole syyllistää osakkaita eikä lisätä hallituksen työtaakkaa.

Päinvastoin.

Tarkoituksena on auttaa ymmärtämään, että hyvin hoidettu taloyhtiö syntyy silloin, kun myös osakkaat ovat kiinnostuneita yhteisestä omaisuudestaan.

Taloyhtiön osakkaan vastuu alkaa omasta kiinnostuksesta

Moni ajattelee, että taloyhtiön asiat kuuluvat hallitukselle ja isännöitsijälle.

Ajatus on ymmärrettävä, mutta vain osittain oikea.

Asunto-osakeyhtiössä hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Isännöitsijä puolestaan hoitaa hallituksen ohjeiden mukaisesti taloyhtiön päivittäistä hallintoa.

Mutta taloyhtiö ei ole irrallinen organisaatio.

Taloyhtiö muodostuu osakkaista.

Jokainen osakas omistaa asunto-osakeyhtiön osakkeita, jotka tuottavat oikeuden hallita tiettyä huoneistoa.

Samalla jokainen osakas on mukana omistamassa yhteistä rakennusta välillisesti asunto-osakeyhtiön kautta.

Tästä syystä taloyhtiön osakkaan vastuu alkaa jo siitä, että ymmärtää oman asemansa.

Osakas ei ole pelkkä palvelun käyttäjä.

Hän on yhteisen omaisuuden omistaja.

Taloyhtiön osakkaan vastuu ei rajoitu yhtiövastikkeen maksamiseen

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on ajatus siitä, että vastikkeen maksaminen riittää.

Todellisuudessa asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaalle oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia.

Lain mukaan osakkaan tulee esimerkiksi:

maksaa yhtiövastike
huolehtia omalle vastuulle kuuluvasta kunnossapidosta
tehdä tarvittaessa muutostyöilmoitus
käyttää huoneistoa siten, ettei aiheuta vahinkoa taloyhtiölle tai toisille osakkaille.

Mutta lain lisäksi on olemassa myös niin sanottu hyvä osakkuus.

Sitä ei säädetä laissa.

Silti sillä voi olla suuri vaikutus siihen, kuinka hyvin taloyhtiö toimii.

Hyvä osakas esimerkiksi:

ilmoittaa havaitsemistaan vioista
osallistuu yhtiökokouksiin
perehtyy päätettäviin asioihin
kysyy tarvittaessa lisätietoja
tukee rakentavaa päätöksentekoa.

Juuri tällaiset pienet teot voivat ehkäistä suuria ongelmia.

Entä jos kukaan ei ole kiinnostunut?

Kuvitellaan kaksi lähes samanlaista taloyhtiötä.

Molemmat on rakennettu vuonna 2005.

Molemmissa on 60 asuntoa.

Molemmissa on samanlaiset lämmitysjärjestelmät, putkistot ja julkisivut.

Ensimmäisessä taloyhtiössä osakkaat osallistuvat aktiivisesti yhtiökokouksiin.

He lukevat kokousmateriaalit etukäteen.

He kysyvät rakentavia kysymyksiä.

Hallitukselle löytyy osaavia jäseniä.

Rakennuksen kuntoa seurataan säännöllisesti.

Korjauksia tehdään suunnitelmallisesti.

Toisessa taloyhtiössä tilanne on toinen.

Yhtiökokouksessa on paikalla vain muutama osakas.

Hallitukseen ei tahdo löytyä jäseniä.

Kokousmateriaalit jäävät lukematta.

Rakennuksen kuntoa tarkastellaan vasta, kun ongelmia alkaa ilmetä.

Kymmenen vuoden kuluttua taloyhtiöiden välillä voi olla huomattava ero.

Ei siksi, että rakennukset olisivat olleet erilaisia.

Vaan siksi, että ihmiset suhtautuivat yhteiseen omaisuuteensa eri tavoin.

Juuri tästä syystä taloyhtiön osakkaan vastuu on paljon enemmän kuin lakisääteisten velvollisuuksien täyttämistä.

Kyse on yhteisen omaisuuden pitkäjänteisestä vaalimisesta.

Taloyhtiön osakkaan vastuu näkyy yhtiökokouksessa

Moni osakas jättää yhtiökokouksen väliin, koska ajattelee, ettei yksittäisellä osallistumisella ole merkitystä.

Todellisuudessa yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön tärkein päätöksentekoelin.

Siellä päätetään esimerkiksi:

tilinpäätöksen vahvistamisesta
talousarviosta
yhtiövastikkeista
hallituksen valinnasta
merkittävistä korjaushankkeista
muista osakkaiden päätettäväksi kuuluvista asioista.

Yhtiökokous on myös paikka, jossa osakkaalla on mahdollisuus käyttää tiedonsaantioikeuttaan, esittää kysymyksiä ja muodostaa oma käsityksensä taloyhtiön tilanteesta.

Lain mukaan osakkaalla on oikeus osallistua päätöksentekoon.

Mutta oikeus muuttuu vaikuttamiseksi vasta silloin, kun sitä käytetään.

Taloyhtiön osakkaan vastuu – Lain vaatimus ja Huoneistokierroksen suositus

Mitä asunto-osakeyhtiölaki edellyttää?

Asunto-osakeyhtiölaki ei velvoita osakasta osallistumaan yhtiökokoukseen. Osallistuminen on oikeus, ei velvollisuus.

Huoneistokierroksen suositus

Suosittelemme kuitenkin, että jokainen osakas osallistuu yhtiökokoukseen vähintään kerran vuodessa tai käyttää tarvittaessa valtakirjaa. Yhtiökokous on paras mahdollisuus saada ajantasainen kokonaiskuva taloyhtiön taloudesta, tulevista korjauksista ja yhteisen omaisuuden tilanteesta.

Taloyhtiön osakkaan vastuu ulottuu myös rakennuksen kuntoon

Moni ajattelee, että rakennuksen kunnosta vastaa yksinomaan taloyhtiön hallitus, isännöitsijä tai huoltoyhtiö.

Todellisuudessa hyvin hoidettu taloyhtiö perustuu yhteistyöhön.

Huoltoyhtiö käy kiinteistöllä säännöllisesti.

Isännöitsijä huolehtii hallinnosta.

Hallitus tekee päätöksiä.

Mutta yksi ryhmä näkee rakennuksen joka päivä.

Osakkaat.

Juuri siksi taloyhtiön osakkaan vastuu alkaa usein paljon aikaisemmin kuin varsinainen korjaaminen.

Se alkaa havainnoinnista.

Kukaan ei tunne omaa asuntoaan paremmin kuin siellä asuva.

Jos esimerkiksi huomaat:

uuden halkeaman seinässä
kosteuden hajun
poikkeavan äänen putkistossa
ilmanvaihdon heikkenemisen
oven tai ikkunan muuttuneen toiminnan
pihan painumisen
sadevesien jäävän rakennuksen viereen

havainto kannattaa ilmoittaa viipymättä.

Pieni havainto voi estää suuren vahingon.

Pienet ongelmat kasvavat harvoin pienemmiksi

Rakennukset vanhenevat hitaasti.

Useimmat vauriot eivät synny yhdessä yössä.

Ne kehittyvät kuukausien tai vuosien aikana.

Esimerkiksi pieni vesivuoto voi aluksi näkyä vain vähäisenä värimuutoksena.

Jos siihen puututaan ajoissa, korjaus voi olla suhteellisen yksinkertainen.

Jos vuoto jatkuu pitkään huomaamatta, seurauksena voi olla laaja kosteusvaurio, rakenteiden uusiminen ja merkittäviä asumishaittoja.

Sama koskee monia muitakin rakennuksen ongelmia.

Ennakointi on lähes aina edullisempaa kuin reagointi.

Tämä ei ole pelkästään Huoneistokierroksen näkemys, vaan sama periaate näkyy koko kiinteistönpidon ajattelussa.

Käytännön esimerkki

Kuvitellaan kaksi osakasta.

Ensimmäinen huomaa, että kylpyhuoneen silikonisauma on irronnut ja vettä pääsee suihkun yhteydessä rakenteisiin.

Hän ilmoittaa havainnostaan nopeasti.

Asia tarkastetaan.

Korjaus tehdään ennen kuin kosteutta ehtii rakenteisiin merkittävästi.

Toinen osakas huomaa saman ilmiön, mutta ajattelee:

”Korjaan tämän joskus myöhemmin.”

Kuukausien aikana vettä pääsee rakenteisiin yhä enemmän.

Lopulta kosteutta löytyy myös viereisestä rakenteesta.

Korjaustyö laajenee huomattavasti.

Tämä esimerkki havainnollistaa, miksi pienistäkin havainnoista kannattaa ilmoittaa ajoissa.

Kunnossapitotarveselvitys kertoo enemmän kuin moni osakas uskoo

Moni osakas ei ole koskaan lukenut taloyhtiön kunnossapitotarveselvitystä.

Silti se on yksi tärkeimmistä asiakirjoista, jos haluaa ymmärtää, mihin suuntaan oma sijoitus on kehittymässä.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen tulee esittää varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeesta seuraavien viiden vuoden aikana siltä osin kuin ne vaikuttavat olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

Kyse ei siis ole sitovasta remonttilistasta.

Kyse on hallituksen arviosta tulevista merkittävistä kunnossapitotarpeista.

Osakkaalle tämä asiakirja antaa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä:

mitä korjauksia on odotettavissa
miten ne voivat vaikuttaa asumiseen
voivatko ne vaikuttaa yhtiövastikkeeseen
miten rakennuksen kuntoa seurataan.

Moni yllättyy, kuinka paljon hyödyllistä tietoa muutaman sivun asiakirja voi sisältää.

Taloyhtiön osakkaan vastuu – Mitä asunto-osakeyhtiölaki edellyttää osakkaalta?

On tärkeää erottaa toisistaan lain velvoitteet ja hyvät käytännöt.

Asunto-osakeyhtiölain keskeisiä velvollisuuksia

Lainsäädäntö edellyttää osakkaalta muun muassa, että hän:

maksaa yhtiövastikkeen
huolehtii omalle vastuulle kuuluvasta kunnossapidosta
ilmoittaa sellaisista muutostöistä, jotka voivat vaikuttaa rakennukseen tai toisen osakkaan huoneiston käyttämiseen
käyttää huoneistoa siten, ettei aiheuta vahinkoa tai kohtuutonta haittaa muille
sallii pääsyn huoneistoon, kun se on tarpeen taloyhtiön kunnossapidon, korjaamisen tai tarkastuksen vuoksi.

Nämä velvollisuudet perustuvat asunto-osakeyhtiölakiin ja niiden tarkoituksena on suojata kaikkien osakkaiden yhteistä omaisuutta.

Huoneistokierroksen suositukset osakkaalle

Seuraavat suositukset eivät ole lain velvoitteita, mutta ne voivat auttaa suojaamaan sekä omaa asuntoasi että koko taloyhtiön arvoa.

Suosittelemme, että jokainen osakas:

osallistuu mahdollisuuksien mukaan yhtiökokouksiin
lukee etukäteen kokousmateriaalit
tutustuu vuosittain kunnossapitotarveselvitykseen
perehtyy tilinpäätökseen ja talousarvioon
ilmoittaa havaitsemistaan vioista mahdollisimman aikaisin
seuraa rakennuksen yleistä kuntoa myös yhteisissä tiloissa
kysyy rohkeasti hallitukselta tai isännöitsijältä epäselvistä asioista.

Kyse ei ole siitä, että jokaisen pitäisi olla rakennusalan asiantuntija.

Kyse on siitä, että jokainen huolehtii omasta sijoituksestaan samalla huolellisuudella kuin muistakin tärkeistä taloudellisista päätöksistään.

Taloyhtiön osakkaan vastuu on myös oman varallisuuden suojaamista

Useimmat ihmiset seuraavat aktiivisesti esimerkiksi:

puhelinliittymän kuukausimaksua
sähkösopimuksen hintaa
vakuutusten kilpailutusta
pankkipalveluiden kustannuksia.

Ne ovat kaikki järkeviä asioita.

Mutta kuinka moni tietää ulkomuistista:

paljonko taloyhtiöllä on lainaa?
mitä seuraavan viiden vuoden aikana aiotaan korjata?
kuinka vanha vesikatto on?
milloin ilmanvaihtojärjestelmä on viimeksi tarkastettu?
kuinka suuri korjausrahasto taloyhtiöllä on?

Monelle suomalaiselle asunto muodostaa suurimman osan henkilökohtaisesta varallisuudesta.

Siksi myös taloyhtiön osakkaan vastuu ulottuu pidemmälle kuin pelkkään vastikkeen maksamiseen.

Kiinnostus taloyhtiön asioihin ei ole hallituksen auttamista.

Se on ennen kaikkea oman sijoituksen suojaamista.

Aktiivinen osakas hyödyttää koko taloyhtiötä

Hyvin hoidettu taloyhtiö ei synny sattumalta.

Se syntyy silloin, kun jokainen osapuoli hoitaa oman roolinsa.

Hallitus johtaa.

Isännöitsijä vastaa päivittäisestä hallinnosta.

Huoltoyhtiö ylläpitää kiinteistöä.

Asiantuntijat tuottavat päätöksenteon tueksi tietoa.

Ja osakkaat osallistuvat yhteisen omaisuuden kehittämiseen.

Juuri tästä muodostuu toimiva kokonaisuus.

Taloyhtiön osakkaan vastuu ei tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi olla rakennusalan ammattilainen tai osallistua jokaiseen päätökseen.

Usein riittää, että osakas:

seuraa taloyhtiön tiedotteita
osallistuu yhtiökokoukseen
ilmoittaa havaitsemistaan vioista
perehtyy merkittäviin päätöksiin
kysyy, jos jokin asia jää epäselväksi.

Pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus.

Kun useampi osakas toimii näin, myös hallituksen työ helpottuu.

Päätöksiä voidaan tehdä paremman tiedon pohjalta.

Hallitus ei ole taloyhtiö

Tämä on yksi tärkeimmistä asioista ymmärtää.

Taloyhtiön hallitus ei ole erillinen organisaatio.

Hallitus toimii kaikkien osakkaiden puolesta.

Sen tehtävänä on huolehtia yhteisestä omaisuudesta asunto-osakeyhtiölain ja yhtiökokouksen päätösten mukaisesti.

Siksi hallituksen onnistuminen hyödyttää kaikkia.

Samoin myös epäonnistuminen vaikuttaa kaikkiin osakkaisiin.

Kun osakkaat osallistuvat rakentavasti keskusteluun ja päätöksentekoon, hallituksella on paremmat edellytykset onnistua tehtävässään.

Kyse ei ole vastakkainasettelusta.

Kyse on yhteistyöstä.

Hyvä päätöksenteko näkyy myös asuntojen arvossa

Asuntojen markkina-arvoon vaikuttavat monet tekijät.

Sijainti.

Asunnon koko.

Palvelut.

Yleinen markkinatilanne.

Mutta myös taloyhtiön kunto ja maine.

Asunnon ostaja tutkii usein esimerkiksi:

tulevat remontit
yhtiövastikkeen tason
taloyhtiön lainat
kunnossapitotarveselvityksen
tilinpäätöksen
energiatehokkuuden
yleisen vaikutelman rakennuksesta.

Hyvin hoidettu taloyhtiö voi olla merkittävä kilpailuetu asuntomarkkinoilla.

Vastaavasti pitkään lykkääntyneet korjaukset, epäselvä talous tai puutteellinen kunnossapito voivat heikentää kiinnostusta.

Yksittäinen osakas ei voi vaikuttaa kaikkeen.

Mutta jokainen voi vaikuttaa siihen, millainen kulttuuri taloyhtiössä vallitsee.

Arvostetaanko ennakointia?

Perustuvatko päätökset tietoon?

Huolehditaanko yhteisestä omaisuudesta pitkäjänteisesti?

Näillä asioilla voi olla vaikutusta myös asuntojen arvon säilymiseen pitkällä aikavälillä.

Taloyhtiön osakkaan vastuu on lopulta oman sijoituksen suojaamista

Palataan vielä artikkelin otsikkoon.

Moni seuraa tarkasti puhelinliittymänsä hintaa.

Kahden euron hinnankorotus huomataan nopeasti.

Samaan aikaan oma asunto voi muodostaa satojentuhansien eurojen arvoisen sijoituksen.

Silti moni ei tiedä:

paljonko taloyhtiöllä on korjauslainaa
mitä seuraavien vuosien aikana aiotaan korjata
kuinka vanha vesikatto on
milloin putkisto on uusittu
miten rakennuksen kuntoa seurataan.

Tämä ei tarkoita, että jokaisen pitäisi käyttää vapaa-aikansa taloyhtiön asiakirjojen tutkimiseen.

Mutta vähäinenkin kiinnostus voi auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Kun taloyhtiön osakkaan vastuu ymmärretään osaksi oman varallisuuden suojaamista, taloyhtiön asiat näyttäytyvät aivan uudessa valossa.

Kyse ei ole vain vastikkeista.

Kyse ei ole vain kokouksista.

Kyse on omaisuudesta, joka on monelle elämän suurin sijoitus.

Taloyhtiön osakkaan vastuu – Yhteenveto

Asunto-osakeyhtiössä jokainen osakas on paljon enemmän kuin asukas.

Hän on yhteisen omaisuuden omistaja.

Asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaalle oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Hallitus vastaa taloyhtiön hallinnosta ja isännöitsijä sen päivittäisestä hallinnosta, mutta hyvin hoidettu taloyhtiö syntyy vain silloin, kun myös osakkaat ovat kiinnostuneita yhteisestä omaisuudestaan.

Taloyhtiön osakkaan vastuu ei tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi olla rakentamisen tai talouden asiantuntija.

Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että omaan sijoitukseen suhtaudutaan samalla huolellisuudella kuin muihinkin merkittäviin taloudellisiin päätöksiin.

Yhtiökokoukseen osallistuminen, kokousmateriaalien lukeminen, rakennuksen kunnon seuraaminen ja havaintojen ilmoittaminen voivat tuntua pieniltä asioilta.

Yhdessä ne muodostavat perustan hyvin johdetulle taloyhtiölle.

Ja hyvin johdettu taloyhtiö on usein myös turvallisempi koti, vakaampi sijoitus ja arvokkaampi omaisuus kaikille osakkaille.

Usein kysytyt kysymykset

Onko osakkaan pakko osallistua yhtiökokoukseen?

Ei. Asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaalle oikeuden osallistua yhtiökokoukseen, mutta osallistuminen ei ole velvollisuus. Käytännössä osallistuminen on kuitenkin tärkeä tapa vaikuttaa taloyhtiön päätöksentekoon.

Mitä asiakirjoja osakkaan kannattaa seurata?

Hyödyllisiä asiakirjoja ovat esimerkiksi kunnossapitotarveselvitys, tilinpäätös, talousarvio, yhtiökokouksen esityslista ja pöytäkirja sekä mahdolliset korjaushankkeisiin liittyvät selvitykset.

Miksi rakennuksen kunnosta kannattaa ilmoittaa nopeasti?

Varhainen ilmoitus voi auttaa havaitsemaan ongelman ennen sen laajenemista. Näin voidaan usein ehkäistä suurempia vaurioita ja ylimääräisiä kustannuksia.

Vaikuttaako hyvin hoidettu taloyhtiö asunnon arvoon?

Asunnon arvoon vaikuttavat monet tekijät, mutta hyvin hoidettu kiinteistö, suunnitelmallinen kunnossapito, vakaa talous ja avoin päätöksenteko tukevat yleensä taloyhtiön houkuttelevuutta ja voivat edesauttaa asuntojen arvon säilymistä.

Mistä tiedän, mitä korjauksia taloyhtiöön on suunnitteilla?

Hallituksen laatima kunnossapitotarveselvitys antaa arvion seuraavien viiden vuoden merkittävistä kunnossapitotarpeista. Lisäksi tietoa löytyy yhtiökokouksen materiaaleista, talousarviosta ja hallituksen tiedotteista.

Huomautus

Lainsäädäntöön perustuvat tiedot: Tässä artikkelissa asunto-osakeyhtiölakiin perustuvat osuudet käsittelevät osakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia, hallituksen vastuuta, yhtiökokouksen asemaa sekä kunnossapitotarveselvitystä. Taloyhtiökohtaisiin tilanteisiin voivat vaikuttaa myös yhtiöjärjestys, yhtiökokouksen päätökset ja tapauskohtaiset olosuhteet.

Huoneistokierroksen asiantuntijasuositukset: Artikkelissa esitetyt suositukset, kuten aktiivinen osallistuminen yhtiökokouksiin, rakennuksen kunnon säännöllinen seuraaminen, havaintojen ilmoittaminen viivytyksettä ja taloyhtiön talouden aktiivinen seuraaminen, ovat Huoneistokierroksen käytännön suosituksia. Ne eivät ole suoria lakisääteisiä velvollisuuksia, mutta niiden tavoitteena on edistää ennakoivaa kiinteistönpitoa, tukea hyvää hallintoa ja auttaa suojaamaan osakkaiden yhteistä varallisuutta.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tietolähteeksi taloyhtiöiden hallituksille, puheenjohtajille, osakkaille ja asukkaille. Sisältö ei ole oikeudellista, teknistä eikä kiinteistökohtaista asiantuntijaneuvontaa. Taloyhtiöiden tilanteet vaihtelevat, joten päätökset tulee tehdä tapauskohtaisesti voimassa olevan lainsäädännön sekä tarvittaessa isännöitsijän, rakennusalan asiantuntijan tai muun alan ammattilaisen kanssa.

Artikkeli on laadittu julkaisuhetkellä voimassa olevan lainsäädännön sekä luotettavien asiantuntijalähteiden pohjalta. Lainsäädäntö, viranomaisohjeet ja alan suositukset voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarvittaessa tarkistaa alkuperäisistä lähteistä.

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa tapauskohtaista juridista arviota tai viranomaisen antamaa ohjeistusta.

Tietojen oikeellisuus

Tämän artikkelin sisältö perustuu julkaisuhetkellä voimassa olevaan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) sekä alan johtavien asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja tarvittaessa Rakennustiedon, julkisesti saatavilla oleviin ohjeisiin ja suosituksiin. Artikkelin tavoitteena on tarjota taloyhtiöille ajantasaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina virallisista lähteistä ennen yksittäistä päätöstä tai toimenpidettä.

Hyödyllistä lisätietoa:

Tarvitsetko asiantuntijan arvion?

Jokainen taloyhtiö on erilainen. Siksi myös kunnossapidon tarpeet, riskit ja kehityskohteet vaihtelevat.

Huoneistokierros auttaa taloyhtiöiden hallituksia, puheenjohtajia ja isännöitsijöitä tunnistamaan kiinteistön nykykunnon, havaitsemaan mahdolliset riskit ajoissa ja tukemaan päätöksentekoa luotettavan tiedon avulla.

Ennakointi on aina edullisempaa kuin reagointi.

Ota yhteyttä TÄSTÄ Huoneistokierrokseen ja selvitetään yhdessä, miten taloyhtiösi voi välttää kalliit yllätykset sekä tehdä päätöksiä tiedon pohjalta.