Taloyhtiön kosteusongelma ja kosteuden merkkien ennakoiva tarkistaminen. HUONEISTOKIERROS OY.

Taloyhtiön kosteusongelma: Miksi syksy voi paljastaa ongelman, jota kukaan ei vielä huomaa?

Taloyhtiön kosteusongelma ei yleensä synny hetkessä. Vesi voi kulkeutua rakenteeseen vähitellen, sadevesi voi poistua väärää reittiä, ilmanvaihto voi toimia puutteellisesti tai märkätilan rakenteissa voi olla vaurio, joka ei näy asukkaalle lainkaan. Syksyn sateet ja muuttuvat lämpötilaolosuhteet voivat kuitenkin tehdä piilevän ongelman näkyväksi.

Siksi taloyhtiön kosteusongelma kannattaa nähdä ennen kaikkea ennakoivan kunnossapidon kysymyksenä. Tavoitteena ei ole tehdä jokaisesta tahrasta tai kosteuden tunteesta diagnoosia, vaan huomata poikkeamat riittävän ajoissa ja selvittää niiden syy asianmukaisesti.

Osakkaalle aihe on tärkeä myös taloudellisesti. Asunto on monelle yksi elämän suurimmista sijoituksista. Kosteusvaurion pitkittyminen voi kasvattaa korjaustarvetta, vaikeuttaa asumista ja joissakin tilanteissa vaikuttaa myös asunnon käyttöön ja myyntitilanteeseen.

Taloyhtiön kosteusongelma alkaa usein pienestä havainnosta

Taloyhtiön kosteusongelma voi tulla esiin esimerkiksi tummana jälkenä, maalin irtoamisena, poikkeavana hajuna, ikkunan toistuvana huurtumisena, kosteuden kertymisenä tai rakennusmateriaalin muuttumisena. Yksittäinen havainto ei vielä kerro, mistä on kysymys.

Oleellista on muutoksen tunnistaminen. Jos sama kohta kastuu toistuvasti, jos kosteusjälki kasvaa tai jos tilassa on jatkuvasti poikkeava haju, asia kannattaa ilmoittaa taloyhtiölle.

Myös ajankohta on tärkeä. Syksyllä ulkoilman kosteus, sateet ja lämpötilan vaihtelut muuttavat rakennuksen olosuhteita. Sellainen puute, joka ei kuivalla kesäsäällä näy, voi tulla näkyviin sateiden lisääntyessä.

Taloyhtiön kosteusongelma ei tarkoita automaattisesti hometta

Kosteus ja home eivät ole sama asia. Kosteus voi olla esimerkiksi tilapäinen pintailmiö, kondenssia, käyttöön liittyvää kosteutta tai merkki rakenteeseen pääsevästä vedestä. Mahdollinen mikrobivaurio on puolestaan asia, joka edellyttää asianmukaista selvitystä.

Osakkaan ei kannata tehdä päätelmiä pelkän hajun, tahran tai yhden mittaustuloksen perusteella. Oikea kysymys on: mikä ilmiön aiheuttaa ja onko sillä vaikutusta rakenteen toimintaan tai sisäolosuhteisiin?

LAKISÄÄTEISET ASIAT: Taloyhtiön kosteusongelma ja kunnossapitovastuu

Asunto-osakeyhtiölain mukainen kunnossapitovastuu jakautuu taloyhtiön ja osakkaan välillä. Lähtökohtaisesti taloyhtiö vastaa rakennuksen rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä. Osakas vastaa lähtökohtaisesti huoneiston sisäosista, kuten pinnoitteista ja omista kalusteistaan.

Vastuunjako ei kuitenkaan saa perustua yleiseen oletukseen. Oman taloyhtiön yhtiöjärjestys on aina tarkistettava, koska siinä voi olla lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeavia määräyksiä.

Taloyhtiön kosteusongelma voi siis sijaita esimerkiksi rakenteessa, vedeneristeessä, vesijärjestelmässä tai ilmanvaihtojärjestelmässä, mutta korjausvastuu arvioidaan aina kyseisen rakennusosan ja tilanteen perusteella.

LAKISÄÄTEISET ASIAT: osakkaan ilmoitusvelvollisuus

Jos osakas havaitsee huoneistossa vian tai puutteen, jonka korjaaminen voi kuulua taloyhtiölle, asiasta tulee ilmoittaa yhtiölle viivytyksettä.

Tämä on tärkeä osa taloyhtiön kosteusongelma -tilanteita. Osakkaan ei tarvitse osata selvittää vaurion teknistä syytä. Hänen tehtävänsä on tuoda havainto taloyhtiön tietoon.

Ilmoitus kannattaa tehdä tavalla, josta jää dokumentti. Valokuva, päivämäärä, sijainti ja lyhyt kuvaus havainnosta ovat usein hyödyllisiä myöhempää selvitystä varten.

LAKISÄÄTEISET ASIAT: taloyhtiön on selvitettävä ongelmaa asianmukaisesti

Kun taloyhtiölle ilmoitetaan mahdollisesta kosteusvauriosta, olennaista on selvittää ongelman todennäköinen syy ja laajuus. Pelkkä oletus siitä, että kyseessä on esimerkiksi putkivuoto tai märkätilan ongelma, ei riitä.

Kiinteistöliiton mukaan sisäilma- ja kosteusongelmaa epäiltäessä asian selvittäminen aloitetaan tutustumalla havaintoihin ja mahdollisiin aikaisempiin tutkimuksiin sekä tekemällä tarvittaessa huoneistokäynti ammattilaisen kanssa.

Taloyhtiön kosteusongelma kannattaa siis käsitellä tutkimuskysymyksenä: mitä on tapahtunut, mistä ilmiö todennäköisesti johtuu, kuinka laaja se on ja mitä sille pitää tehdä?

LAKISÄÄTEISET ASIAT: kunnossapitovastuu ei ole sama asia kuin vahingonkorvausvastuu

Yksi taloyhtiöiden yleisistä väärinkäsityksistä liittyy siihen, että korjausvastuu ja vahingonkorvausvastuu ajatellaan samaksi asiaksi.

Ne eivät ole sama asia.

Kunnossapitovastuu kertoo, kenen tehtävänä on pitää tietty rakennusosa tai järjestelmä kunnossa ja kuka joutuu lähtökohtaisesti tekemään sille kuuluvan korjauksen. Vahingonkorvausvastuu puolestaan edellyttää omia oikeudellisia perusteitaan.

Esimerkiksi taloyhtiön vastuulle kuuluva kosteusvaurio ei automaattisesti tarkoita, että taloyhtiö olisi velvollinen korvaamaan osakkaalle kaikki vahingosta aiheutuneet taloudelliset seuraukset.

Kiinteistöliitto on nostanut esiin esimerkiksi tilanteita, joissa kosteusvaurion korjaaminen kuuluu yhtiölle, mutta sijaisasunnon tai irtaimiston korvaaminen arvioidaan erikseen vahingonkorvausoikeudellisten edellytysten perusteella.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: etsi kosteuden merkkejä ennen vahinkoa

Huoneistokierroksen suositukset eivät ole lakisääteisiä tarkastusmääräyksiä. Niiden tarkoituksena on auttaa taloyhtiötä muodostamaan parempi tilannekuva ja havaitsemaan sellaisia muutoksia, joiden selvittäminen voi olla järkevää.

Taloyhtiön kosteusongelma on juuri sellainen riski, jossa varhainen havainto voi olla arvokas. Tarkastelun lähtökohtana ei kuitenkaan ole rakenteiden avaaminen tai omatoiminen kuntotutkimus.

Kyse on havainnoinnista.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: tarkista katot, seinät ja lattiat

Katso erityisesti kohtia, joissa näkyy uusia tummia jälkiä, värimuutoksia, maalin tai tapetin irtoamista, turpoamista tai muita poikkeamia.

Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti ulkoseinien, ikkunoiden, märkätilojen, läpivientien ja muiden rakennusosien liittymiin.

Jos havainto muuttuu tai toistuu, dokumentoi se. Valokuva ja päivämäärä voivat auttaa myöhemmin arvioimaan, onko tilanne muuttunut.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: tarkkaile ikkunoita ja kondensaatiota

Syksyllä ikkunoiden huurtuminen voi lisääntyä. Kondenssi ei automaattisesti tarkoita rakenteellista kosteusvauriota, mutta jatkuva tai poikkeava kosteuden kertyminen kannattaa selvittää.

Taustalla voi olla esimerkiksi sisäilman kosteus, pintalämpötila, ilmanvaihto tai rakenteellinen tekijä.

Siksi yksi havainto ei vielä kerro syytä.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: tarkista kellarit ja ullakot

Yhteisissä tiloissa kannattaa seurata erityisesti kosteuden merkkejä, veden kulkua, poikkeavia hajuja ja aiempien vaurioiden jälkiä.

Kellarin seinässä näkyvä uusi kosteuden merkki, ullakon uusi jälki tai sadeveden päätyminen väärään paikkaan kannattaa kirjata ja ilmoittaa.

Taloyhtiön kosteusongelma voi näkyä eri paikassa kuin sen alkuperä

Vesi ei aina näy siellä, missä ongelma sijaitsee.

Rakenteiden sisällä kosteus voi liikkua, minkä vuoksi näkyvä jälki voi olla vain seuraus jossakin muualla sijaitsevasta ongelmasta.

Tämän vuoksi näkyvää kohtaa ei pidä automaattisesti pitää vaurion lähteenä. Rakenteellisen kosteuden selvittäminen kuuluu tarvittaessa rakennusalan ammattilaiselle.

Taloyhtiön kosteusongelma ja pintakosteusmittaus

Kosteutta epäiltäessä voidaan käyttää erilaisia tutkimusmenetelmiä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, mitä yksittäinen mittaus kertoo – ja mitä se ei kerro.

Valviran ohjeen mukaan pintakosteusilmaisimella tehtävä mittaus on suuntaa antava kosteusmittausmenetelmä. Sen avulla voidaan havaita kosteuseroja, mutta mittaus ei yksin anna numeerisesti arvioitavaa tietoa rakenteen todellisesta kosteudesta.

Lisäksi esimerkiksi rakenteen kerroksellisuus, sähkökaapelit, vesijohdot ja materiaalien ominaisuudet voivat vaikuttaa mittaustulokseen.

Taloyhtiön kosteusongelma ei siis ratkea sillä, että yksi mittari näyttää poikkeavaa lukemaa.

Oikea tutkimusmenetelmä valitaan rakennetyypin ja tutkimuskysymyksen mukaan.

Taloyhtiön kosteusongelma vaatii joskus rakenteiden tarkempaa tutkimista

Jos havaintojen perusteella on perusteltu syy epäillä rakenteellista kosteusvauriota, tarvitaan tilanteeseen sopiva tekninen tutkimus.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää esimerkiksi kosteuden lähde, laajuus, rakenteiden vaurioituminen ja tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Kaikkia rakenteita ei tarvitse avata varmuuden vuoksi. Tutkimusten pitäisi perustua perusteltuun tutkimustarpeeseen.

Taloyhtiön kosteusongelma ja ilmanvaihto

Ilmanvaihto on yksi kosteudenhallinnan osatekijöistä. Normaalissa asumisessa syntyy kosteutta esimerkiksi suihkusta, ruoanlaitosta ja pyykin kuivaamisesta.

Toimivan ilmanvaihdon tehtävänä on auttaa poistamaan sisäilmasta kosteutta ja epäpuhtauksia.

Jos asunnossa esiintyy tunkkaisuutta, jatkuvaa huurtumista tai muuta poikkeavaa kosteuden kertymistä, ilmanvaihto kannattaa ottaa mukaan selvitykseen.

Venttiilejä ei kuitenkaan pidä sulkea tai ilmanvaihtojärjestelmän säätöjä muuttaa omin päin.

Taloyhtiön kosteusongelma ei aina johdu yhdestä asiasta

Kosteusongelmaan voi liittyä useita samanaikaisia tekijöitä.

Esimerkiksi ulkopuolelta tuleva kosteus, ilmanvaihto, rakennuksen lämpötilaolosuhteet ja rakenteen ominaisuudet voivat vaikuttaa samaan kokonaisuuteen.

Siksi ratkaisu kannattaa rakentaa syyn selvittämisen ympärille eikä yhden oletuksen varaan.

Taloyhtiön kosteusongelma ja märkätilat

Kylpyhuone on yksi taloyhtiön tärkeimmistä kosteudenhallinnan riskikohteista. Suihkussa syntyy runsaasti kosteutta, ja märkätilan rakenteiden pitää toimia suunnitellulla tavalla.

Osakkaan tulee huolehtia huoneiston asianmukaisesta käytöstä ja ilmoittaa taloyhtiölle havaitsemistaan puutteista yhtiön vastuulle kuuluvissa rakenteissa ja järjestelmissä.

Jos märkätilassa havaitaan halkeama, irtoava materiaali, poikkeava kosteusjälki tai muu epäilyttävä muutos, asia kannattaa ilmoittaa taloyhtiölle.

Taloyhtiön kosteusongelma ja osakkaan remontti

Jos osakkaan kylpyhuoneremontin aikana rakenteista paljastuu kosteusvaurio, töitä ei pidä jatkaa omin päin siltä osin kuin kyse voi olla taloyhtiön vastuulle kuuluvasta rakenteesta.

Asiasta tulee ilmoittaa taloyhtiölle ja antaa yhtiölle mahdollisuus selvittää vaurio sekä toteuttaa sille kuuluva korjaus.

Se, miten kustannukset lopulta jakautuvat, riippuu muun muassa kunnossapitovastuusta, yhtiöjärjestyksestä, vahingon syystä ja mahdollisesta osakkaan toiminnasta.

Taloyhtiön kosteusongelma ja sadevesi

Syksy tekee sadevesien hallinnasta erityisen tärkeän. Katolta tulevan veden pitää päästä poistumaan suunnitellusti.

Rännit, syöksytorvet, kattokaivot, sadevesikaivot ja muut vedenpoiston osat muodostavat kokonaisuuden.

Jos vesi tulvii yli, jää seisomaan rakennuksen viereen tai päätyy rakenteisiin väärästä kohdasta, havainto kannattaa selvittää.

Taloyhtiön kosteusongelma voi alkaa ulkoa, vaikka ensimmäinen merkki näkyisi sisätilassa.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: tarkista veden kulkureitit

Syksyllä kannattaa tarkkailla, kulkeeko sadevesi sinne, minne sen pitäisi.

Erityisesti rankkasateiden jälkeen voidaan tehdä havaintoja siitä, missä vesi seisoo, missä se virtaa ja näkyykö rakennuksen ulkopinnoissa uusia kosteusjälkiä.

Havainto ei ole vielä merkki vauriosta, mutta se voi olla hyvä syy tarkempaan selvitykseen.

Milloin taloyhtiön kosteusongelma vaatii nopeaa reagointia?

Nopea reagointi on perusteltua esimerkiksi silloin, kun kyseessä on aktiivinen vuoto, nopeasti laajeneva kosteus, suuri vesimäärä tai muu tilanne, jossa lisävahingon riski on ilmeinen.

Myös sähköön liittyvä kosteus on turvallisuuskysymys. Jos vettä pääsee sähkölaitteisiin tai sähkötiloihin, asiaa ei pidä lähteä tutkimaan itse.

Taloyhtiön kosteusongelma kannattaa aina suhteuttaa tilanteen kiireellisyyteen. Kaikki kosteusjäljet eivät ole hätätilanteita, mutta epäselvää havaintoa ei pidä myöskään automaattisesti jättää seuraamatta.

Taloyhtiön kosteusongelma – 10 kohdan tarkistuslista

Onko seinissä tai katoissa uusia tummia tai kostealta näyttäviä jälkiä?
Irtoaako maalia, tapettia tai muuta pintamateriaalia?
Onko rakennuksessa uusi tai poikkeava haju?
Huurtuvatko ikkunat jatkuvasti tai poikkeavasti?
Näkyykö kellarissa uusia kosteusjälkiä?
Näkyykö ullakolla tai yläpohjassa uusia jälkiä?
Pääseekö sadevesi rakennuksen vierustalle tai väärään paikkaan?
Onko märkätilassa uusi tai muuttuva poikkeama?
Onko aiemmin korjattu kosteusvaurio uusiutunut?
Onko jokin rakennuksen kosteuteen liittyvä olosuhde selvästi muuttunut?

Taloyhtiön kosteusongelma: mitä hallituksen kannattaa kysyä?

Hallituksen ei tarvitse itse diagnosoida kosteusvauriota. Sen kannattaa kuitenkin varmistaa, että havainnot käsitellään järjestelmällisesti.

Milloin havainto tehtiin?
Missä havainto sijaitsee?
Onko kohdassa ollut aikaisemmin ongelmia?
Onko havainto muuttunut?
Voiko kosteuden lähde olla ulkopuolella?
Voiko ilmanvaihdolla olla vaikutusta?
Tarvitaanko asiantuntijan tekemä tutkimus?
Onko tutkimuksesta kirjallinen raportti?
Onko korjaustarve ja vastuunjako selvitetty?
Onko tehdyt havainnot ja toimenpiteet dokumentoitu?

Taloyhtiön kosteusongelma ja dokumentointi

Hyvä dokumentointi on yksi ennakoivan kunnossapidon tärkeistä työkaluista.

Jos rakennuksessa havaitaan esimerkiksi toistuvaa kosteutta, on arvokasta tietää, milloin ilmiö havaittiin ensimmäisen kerran, missä se sijaitsi ja mitä sen jälkeen tehtiin.

Dokumentointi ei korvaa teknistä tutkimusta. Se auttaa kuitenkin rakentamaan rakennukselle muistia.

Taloyhtiön kosteusongelma voi kehittyä pitkän ajan kuluessa. Ilman dokumentaatiota yksittäiset havainnot voivat jäädä irrallisiksi.

HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: tee havainnoista rakennuksen muistijälki

Kun havainto kirjataan, mukaan kannattaa ottaa vähintään:

päivämäärä
tarkka sijainti
lyhyt kuvaus
valokuva, jos se on tarkoituksenmukaista
havaittu muutos
tehty ilmoitus
mahdollinen jatkotoimenpide.

Näin seuraava tarkastelukerta ei ala tyhjästä.

Yhteenveto: taloyhtiön kosteusongelma kannattaa löytää ennen kuin se kasvaa

Taloyhtiön kosteusongelma on rakennuksen kunnossapidon kannalta tärkeä havainto, mutta termi ei vielä kerro ongelman syytä, laajuutta tai vastuunkantajaa.

Lähtökohta on yksinkertainen: havaitse muutos, dokumentoi se, ilmoita siitä oikealle taholle ja selvitä syy ennen johtopäätöksiä.

Taloyhtiön vastuulla olevien rakenteiden ja järjestelmien kunnossapito kuuluu lähtökohtaisesti yhtiölle, kun taas osakkaalla on omat huoneiston hoitoon ja ilmoittamiseen liittyvät velvollisuutensa. Vastuun tarkka sisältö on aina tarkistettava lain ja oman yhtiöjärjestyksen perusteella.

Huoneistokierroksen näkökulmasta tärkein ajatus on tämä:

Taloyhtiön ei kannata odottaa, että kosteusvaurio muuttuu näkyväksi ennen kuin rakennusta tarkastellaan.

Syksy tarjoaa tähän hyvän ajankohdan. Sateet, lämpötilan vaihtelut ja muuttuvat sisäolosuhteet voivat paljastaa asioita, joita kesällä ei huomattu.

Ennakointi ei tarkoita turhia tutkimuksia tai remontteja. Se tarkoittaa sitä, että taloyhtiö tietää, mitä rakennuksessa tapahtuu – ja reagoi perustellusti silloin, kun jokin muuttuu.

Usein kysytyt kysymykset – taloyhtiön kosteusongelma

Kenen vastuulla taloyhtiön kosteusongelma on?

Vastuu riippuu siitä, missä vika sijaitsee, mikä sen on aiheuttanut ja mitä oman taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään. Lähtökohtaisesti taloyhtiö vastaa rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä, kun taas osakas vastaa huoneiston sisäosista ja omista kalusteistaan.

Voiko kosteuden havaita ilman mittareita?

Monia poikkeamia voidaan havaita silmämääräisesti tai aistihavainnoin, mutta havainto ei ole sama asia kuin tekninen diagnoosi. Kosteuden todellinen laajuus ja sijainti voivat edellyttää ammattilaisen tutkimusta.

Onko kosteusjälki aina merkki vakavasta vauriosta?

Ei. Kosteusjäljen taustalla voi olla useita syitä. Olennaista on selvittää, mistä kosteus tulee, onko ilmiö jatkuva ja onko rakenteissa tapahtunut vaurio.

Pitääkö osakkaan ilmoittaa kosteushavainnosta taloyhtiölle?

Jos kyse voi olla taloyhtiön vastuulle kuuluvasta viasta tai puutteesta, osakkaan tulee ilmoittaa siitä yhtiölle viivytyksettä.

Voiko pintakosteusmittaus todistaa kosteusvaurion?

Ei yksin. Pintakosteusmittaus on tyypillisesti suuntaa antava menetelmä, jonka tuloksia pitää tulkita rakennetyypin, vertailukohtien ja muiden havaintojen avulla.

Huomautus

Tämän artikkelin asunto-osakeyhtiölakia koskevat osuudet perustuvat kirjoitushetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön ja yleisiin hyvän hallinnon periaatteisiin. Huoneistokierroksen suositukset on merkitty erikseen, ja ne perustuvat käytännön kokemukseen ennakoivasta kiinteistön kunnossapidosta ja päätöksenteon kehittämisestä. Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä yksittäistapauksia koskevaa oikeudellista neuvontaa.

Tämä artikkeli perustuu kirjoitushetkellä voimassa olevaan asunto-osakeyhtiölakiin, konkurssilakiin sekä viranomaisten ja alan järjestöjen julkaisemaan yleiseen ohjeistukseen.

Artikkelissa erotetaan toisistaan:

Lakiin perustuvat velvoitteet, jotka sitovat asunto-osakeyhtiötä ja sen toimielimiä, sekä
Huoneistokierroksen käytännön suositukset, joiden tarkoituksena on auttaa taloyhtiöitä tunnistamaan riskejä ja edistämään ennakoivaa kunnossapitoa.

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa yksittäiseen taloyhtiöön sovellettavaa oikeudellista neuvontaa, teknistä asiantuntija-arviota tai isännöitsijän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijan antamaa tapauskohtaista ohjeistusta.

Tietojen oikeellisuus

Tämän artikkelin sisältö perustuu julkaisuhetkellä voimassa olevaan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) sekä alan johtavien asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja tarvittaessa Rakennustiedon, julkisesti saatavilla oleviin ohjeisiin ja suosituksiin. Artikkelin tavoitteena on tarjota taloyhtiöille ajantasaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina virallisista lähteistä ennen yksittäistä päätöstä tai toimenpidettä.

Hyödyllistä lisätietoa:

Tarvitsetko asiantuntijan näkemyksen taloyhtiösi kunnosta?

Jokainen taloyhtiö on erilainen. Siksi myös kunnossapidon tarpeet, riskit ja kehityskohteet vaihtelevat.

Hyvä taloyhtiön johtaminen perustuu luotettavaan tietoon. Mitä aikaisemmin mahdolliset riskit tunnistetaan, sitä paremmin kunnossapitoa voidaan suunnitella ja ennakoimattomia kustannuksia välttää.

Huoneistokierros tarjoaa taloyhtiöille riippumattomia asiantuntijapalveluita, joiden tavoitteena on tukea hallitusta, isännöitsijää ja osakkaita päätöksenteossa sekä rakennuksen pitkäjänteisessä ylläpidossa.

Huoneistokierros auttaa taloyhtiöiden hallituksia, puheenjohtajia ja isännöitsijöitä tunnistamaan kiinteistön nykykunnon, havaitsemaan mahdolliset riskit ajoissa ja tukemaan päätöksentekoa luotettavan tiedon avulla.

Ennakointi on aina edullisempaa kuin reagointi.

Ota yhteyttä TÄSTÄ Huoneistokierrokseen ja selvitetään yhdessä, miten taloyhtiösi voi välttää kalliit yllätykset sekä tehdä päätöksiä tiedon pohjalta.