Taloyhtiön ikkunat: Mitä ikkunasi yrittävät kertoa sinulle?
Taloyhtiön ikkunat ovat yksi rakennuksen näkyvimmistä osista – mutta samalla yksi niistä asioista, joiden todellista kuntoa voi olla vaikea arvioida pelkällä silmämääräisellä katsomisella.
Ikkuna näyttää ehjältä.
Lasissa ei ole halkeamaa. Puitteet ovat paikallaan. Ikkuna aukeaa.
Mutta riittääkö se?
Taloyhtiön ikkunat voivat näyttää hyväkuntoisilta ja silti olla energiatehokkuuden, asumismukavuuden tai rakennuksen toiminnan kannalta puutteellisessa kunnossa.
Veto, huurtuminen, kuluneet tiivisteet, vaikeasti toimivat helat, sadeveden pääsy rakenteisiin tai vanhentunut rakenne voivat kaikki kertoa siitä, että ikkunoihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.
Ja ehkä tärkein kysymys on tämä:
Tietääkö taloyhtiö, missä kunnossa sen ikkunat oikeasti ovat?
Taloyhtiön ikkunat – näyttävätkö ne paremmalta kuin toimivat?
Taloyhtiön ikkunat ovat rakennuksen ulkovaipan osa. Niiden tehtävänä ei ole ainoastaan päästää valoa asuntoon.
Ikkunoiden pitää yhdessä muun rakennuksen kanssa auttaa hallitsemaan lämpöä, ääntä, kosteutta, tuulta ja ilman liikkeitä.
Hyvä ikkuna ei siis ole vain lasi ja karmit.
Se on kokonaisuus.
Kun ikkuna toimii suunnitellusti, sisätiloissa ei yleensä tunnu voimakasta vetoa, ikkuna toimii tarkoituksenmukaisesti ja rakenteet pysyvät kuivina.
Kun toiminnassa alkaa olla ongelmia, ensimmäinen merkki voi olla hyvin arkinen.
Taloyhtiön ikkunat ja veto – onko kaikki veto todella normaalia?
Syksyn ja talven lähestyessä veto ikkunoiden läheisyydessä alkaa kiinnostaa monia asukkaita.
Kaikki ilmavirta ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa.
Ilmanvaihtoon liittyvä ilmavirtaus, kylmän ikkunapinnan aiheuttama vedontunne ja varsinaisen ikkunarakenteen vuotaminen ovat eri asioita.
Siksi pelkkä tunne siitä, että “ikkunasta vetää”, ei vielä kerro ongelman syytä.
Se on kuitenkin hyvä havainto, joka voi johtaa tarkempaan selvitykseen.
Taloyhtiön ikkunat ja tiivisteet
Ikkunoiden tiivisteillä on merkittävä vaikutus siihen, miten ikkuna toimii.
Vanhentunut, vaurioitunut tai väärin asennettu tiiviste voi heikentää ikkunan tiiviyttä. Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida ilmanvaihto.
Kaikkia ikkunoiden rakoja ei pidä sulkea ajattelematta, koska rakennuksen ilmanvaihto voi olla suunniteltu käyttämään tiettyjä korvausilmareittejä.
Motiva korostaa, että ikkunoiden tiivistämisessä pitää huomioida ilmanvaihdon toiminta ja korvausilman saanti. :contentReference[oaicite:1]{index=1}
Taloyhtiön ikkunat ja energiankulutus – kuinka paljon lämpöä karkaa ulos?
Vanhojen ikkunoiden kohdalla ensimmäinen kysymys liittyy usein energiankulutukseen.
Voiko ikkunoiden kautta todella kadota merkittävä määrä lämpöä?
Voi.
Ikkunoiden lämmöneristysominaisuudet riippuvat muun muassa lasituksesta, rakenteesta, tiiviydestä ja ikkunan kokonaisuudesta.
Motiva nostaa ikkunoiden ja ovien tiivistyksen yhdeksi taloyhtiön energiahukan vähentämisen toimenpiteeksi. Samassa yhteydessä suositellaan ikkunoiden kunnon tarkistamista ja tarvittaessa kuntotutkimuksen teettämistä. :contentReference[oaicite:2]{index=2}
Mutta tässäkin kannattaa välttää yhtä liian yksinkertaista ajatusta:
Vanha ikkuna ei automaattisesti tarkoita, että se pitäisi vaihtaa uuteen.
Joskus tiivisteiden uusiminen, säätäminen tai muu kunnostus voi olla järkevämpi ratkaisu. Joskus taas ikkunoiden tekninen käyttöikä ja kunto puoltavat laajempaa korjausta tai uusimista.
Taloyhtiön ikkunat – korjata vai uusia?
Tätä kysymystä taloyhtiön hallituksen ei kannata ratkaista pelkän iän perusteella.
20, 30 tai 40 vuotta vanha ikkuna ei vielä yksin kerro, missä kunnossa se on.
Sen sijaan kannattaa selvittää esimerkiksi:
- onko ikkunoissa havaittu vaurioita
- ovatko puitteet ja karmit kunnossa
- toimivatko helat ja sulkimet
- ovatko tiivisteet kunnossa
- onko ikkunoissa kosteus- tai lahovaurioita
- esiintyykö jatkuvaa vetoa
- huurtuvatko ikkunat poikkeavasti
- onko sadeveden pääsy rakenteisiin mahdollista
- onko ikkunoiden energiatehokkuudessa merkittäviä puutteita
- kuinka pitkäksi aikaa nykyisen ikkunarakenteen käyttöikää voidaan realistisesti arvioida.
LAKISÄÄTEISET ASIAT: kuka vastaa taloyhtiön ikkunoista?
Tässä kohdassa on vuonna 2026 erityisen tärkeää olla tarkkana.
Asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuuta koskeva sääntely muuttuu 1.10.2026.
Kiinteistöliiton mukaan merkittävä muutos on se, että huoneiston ikkunan ja sen rakenteen toiminnallisen sekä teknisen kokonaisuuden kunnossapitovastuu siirtyy lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan yhtiölle. Tämä koskee muun muassa perustasoisia ikkunalaseja, puitteita, karmeja, heloja, erillisiä tuuletusluukkuja sekä ikkunarakenteeseen kuuluvia kiinteitä hyönteisverkkoja. :contentReference[oaicite:3]{index=3}
Muutos tulee voimaan 1.10.2026.
Artikkelin julkaisuhetkellä syyskuussa 2026 tämä on siis erittäin ajankohtainen asia taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille.
LAKISÄÄTEISET ASIAT: yhtiöjärjestys pitää aina tarkistaa
Lähtökohtainen lain mukainen vastuunjako ei kuitenkaan yksin ratkaise jokaisen taloyhtiön tilannetta.
Kiinteistöliiton mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuusta lain mukaisesta jaosta poikkeavasti. Tämä koskee myös ikkunoita. :contentReference[oaicite:4]{index=4}
Siksi ennen kuin taloyhtiössä tehdään johtopäätöksiä siitä, kuka vastaa ikkunan korjaamisesta, kannattaa tarkistaa:
- asunto-osakeyhtiölain voimassa oleva sääntely
- 1.10.2026 voimaan tulevat muutokset
- taloyhtiön oma yhtiöjärjestys
- mahdolliset aikaisemmat yhtiön päätökset ja vastuunotot.
LAKISÄÄTEISET ASIAT: osakkaan pitää silti hoitaa huoneistoa huolellisesti
Vaikka ikkunoiden kunnossapitovastuu muuttuu lain tasolla, osakkaan velvollisuus huolehtia huoneistostaan huolellisesti ei katoa.
Kiinteistöliiton mukaan osakkaan tulee ilmoittaa yhtiölle havaitsemistaan puutteista yhtiön vastuulle kuuluvissa rakennusosissa ja järjestelmissä. :contentReference[oaicite:5]{index=5}
Jos esimerkiksi ikkuna rikkoutuu osakkaan tai asukkaan huolimattoman toiminnan seurauksena, vastuu vahingosta ei automaattisesti siirry taloyhtiölle vain siksi, että ikkuna kuuluu yhtiön kunnossapitovastuulle.
Huolellinen käyttö ja vikojen ilmoittaminen ovat edelleen keskeisiä.
Taloyhtiön ikkunat ja 1.10.2026 voimaan tuleva vastuunjakomuutos
Vuoden 2026 lakimuutos on asia, joka kannattaa nostaa taloyhtiöissä kunnolla esille.
Kiinteistöliitto on pitänyt ikkunakokonaisuuden yhtiölle siirtyvää kunnossapitovastuuta merkittävänä muutoksena, koska ikkuna toimii teknisenä kokonaisuutena, jonka eri osat vaikuttavat esimerkiksi lämpö- ja ääneneristykseen sekä kosteustekniseen toimintaan. :contentReference[oaicite:6]{index=6}
Taloyhtiön kannalta tämä tarkoittaa myös käytännön tarpeita.
Tietääkö hallitus, millaisia ikkunoita rakennuksessa on ja missä kunnossa ne ovat?
Jos ikkunat ovat eri-ikäisiä, eri valmistajien tuotteita tai niitä on korjattu eri tavoin vuosien aikana, kokonaiskuvan muodostaminen voi olla hyödyllistä.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: tee ikkunoista rakennuksen tilannekuva
Huoneistokierroksen suositukset eivät ole lakisääteisiä tarkastusmääräyksiä. Niiden tarkoitus on auttaa taloyhtiötä tunnistamaan mahdollisia poikkeamia ja parantamaan rakennuksen tilannekuvaa.
Ikkunoiden kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että samoja perusasioita kannattaa havainnoida järjestelmällisesti eri puolilla rakennusta.
Taloyhtiön ikkunat – 10 merkkiä, joita ei kannata ohittaa
- Selvästi tuntuva veto ikkunan läheisyydessä.
- Toistuva tai poikkeava huurtuminen.
- Vaurioituneet tai kovettuneet tiivisteet.
- Vaikeasti toimiva ikkuna tai kulunut hela.
- Ikkunan sulkeminen vaatii poikkeuksellisen paljon voimaa.
- Puitteissa tai karmeissa näkyvät kosteus- tai lahovaurion merkit.
- Maali hilseilee tai puumateriaali on muuttunut.
- Sadeveden pääsyä ikkunarakenteisiin epäillään.
- Ikkunan ympärillä oleva rakenne on vaurioitunut.
- Samanlaisia ongelmia esiintyy useissa asunnoissa.
Yksittäinen havainto ei vielä tarkoita vakavaa vikaa.
Mutta useiden asuntojen samanlaiset havainnot voivat kertoa siitä, että kyse ei ole yksittäisestä tapauksesta.
Taloyhtiön ikkunat ja huurtuminen – milloin pitää kiinnostua?
Ikkunoiden huurtuminen on asia, joka herättää helposti huolta.
Kaikki huurtuminen ei kuitenkaan ole merkki ikkunan rikkoutumisesta.
Huurtumisen sijainti on tärkeä havainto. Sisäpinnan, lasien välisen tilan ja ulkopinnan huurtumisella voi olla erilaiset syyt.
Myös sisäilman kosteudella, ilmanvaihdolla, ikkunan pintalämpötilalla ja sääolosuhteilla voi olla vaikutusta.
Siksi kysymys ei ole vain:
“Huurtuuko ikkuna?”
Vaan:
“Missä kohdassa ikkuna huurtuu, milloin se huurtuu ja toistuuko ilmiö?”
Taloyhtiön ikkunat ja sisäilman kosteus
Jos ikkunan sisäpinnalle muodostuu toistuvasti runsaasti kondenssivettä, kannattaa tarkastella myös sisäilman kosteutta ja ilmanvaihdon toimintaa.
Pelkkä ikkunan vaihtaminen ei välttämättä ratkaise ongelmaa, jos taustalla on esimerkiksi puutteellinen ilmanvaihto tai poikkeuksellisen korkea sisäilman kosteus.
Siksi ikkunoita pitää tarkastella osana rakennuksen kokonaisuutta.
Taloyhtiön ikkunat ja ilmanvaihto – kaksi asiaa, joita ei pidä erottaa toisistaan
Ikkunoiden tiivistäminen ja ilmanvaihto liittyvät toisiinsa.
Jos ikkunarakenteiden tiiviyttä parannetaan merkittävästi, ilmanvaihdon toiminta ja korvausilman saanti pitää huomioida.
Motiva korostaa tätä nimenomaisesti ikkunoiden tiivistysohjeissaan. :contentReference[oaicite:7]{index=7}
Taloyhtiön ikkunat eivät siis ole irrallinen rakennusosa, jonka kaikki ongelmat ratkaistaan lisäämällä tiivistettä.
Rakennuksen ilmanvaihto tarvitsee toimivat ilman sisääntulo- ja poistumisreitit.
Taloyhtiön ikkunat – voiko liian tiivis ikkuna olla ongelma?
Huonosti toteutettu tiivistäminen voi aiheuttaa uusia ongelmia, jos rakennuksen ilmanvaihdon toiminta ei saa riittävästi korvaavaa ilmaa.
Siksi tiivistämistä ei pitäisi tehdä “mutu”-periaatteella.
Erityisesti taloyhtiön yhteisessä ikkunaurakassa on järkevää suunnitella työ kokonaisuutena ja tarvittaessa käyttää asiantuntijaa.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: tarkista ikkunat ennen pakkasia
Syksy on ikkunoiden kannalta erittäin hyvä tarkastelujakso.
Kun ulkolämpötila laskee, mahdolliset vedon tunteet ja tiiviyteen liittyvät ongelmat voivat tulla helpommin esiin.
Samalla sateet tarjoavat mahdollisuuden havainnoida, miten ikkunarakenteet käyttäytyvät kosteissa olosuhteissa.
Turvallisuus pitää kuitenkin aina huomioida. Ikkunoiden ulkopuolisten osien tarkastaminen korkealla sijaitsevissa kohteissa tulee tehdä asianmukaisesti eikä vaarallisilla omatoimisilla menetelmillä.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: kysy asukkailta
Yksi tehokkaimmista tavoista saada tietoa taloyhtiön ikkunoista on kysyä asukkailta.
Hallituksen kannattaa selvittää esimerkiksi:
- Onko ikkunoista tuntunut vetoa?
- Huurtuvatko ikkunat poikkeavasti?
- Ovatko ikkunat vaikeita avata tai sulkea?
- Onko ikkunoista kuulunut poikkeavia ääniä?
- Onko ikkunoiden ympärillä havaittu kosteutta?
- Onko ongelmia ollut erityisesti tietyissä rakennuksen julkisivuissa?
Jos samankaltaisia havaintoja tulee useista asunnoista, niiden merkitys kasvaa.
Taloyhtiön ikkunat ja melu – kertooko ikkuna jotain ääneneristyksestä?
Ikkunoilla on merkitystä myös asumisen akustiikkaan.
Jos ulkoa tuleva liikenteen tai muun ympäristön melu tuntuu lisääntyvän, syy ei välttämättä ole ikkunassa. Mutta ikkunoiden kunto ja rakenne ovat yksi asia, joka kannattaa ottaa tarkasteluun.
Erityisesti vanhoissa rakennuksissa ikkunarakenteiden ominaisuudet voivat poiketa merkittävästi nykyaikaisista ikkunoista.
Jos ikkunoiden uusimista harkitaan, energiatehokkuuden lisäksi kannattaa tarkastella myös ääneneristystä, ilmanvaihtoa, rakennuksen julkisivua ja käyttötarkoitusta.
Taloyhtiön ikkunat ja sadevesi – pääseekö vesi väärään paikkaan?
Ikkunan pitää kestää myös ulkopuolista kosteutta.
Jos sadevesi pääsee rakenteeseen, seuraukset eivät välttämättä näy heti.
Siksi ikkunan ympärillä näkyvät kosteusjäljet, puumateriaalin muutokset, hilseilevä maali tai muut poikkeamat kannattaa ottaa vakavasti.
Tarkoitus ei ole tehdä jokaisesta värimuutoksesta kosteusvaurion diagnoosia.
Tarkoitus on huomata muutos.
Taloyhtiön ikkunat ja kosteus – miksi ongelma voi näkyä vasta myöhemmin?
Rakenteisiin päätyvä kosteus ei aina aiheuta välitöntä näkyvää vahinkoa.
Jos sama kohta kastuu toistuvasti, rakenteen kuivuminen voi vaikeutua ja vaurio voi kehittyä hitaasti.
Siksi ikkunoiden ympäristön havainnointi on osa rakennuksen ennakoivaa kunnossapitoa.
Taloyhtiön ikkunat – milloin kuntotutkimus kannattaa?
Kaikkia ikkunoita ei tarvitse tutkia perusteellisesti joka vuosi.
Kuntotutkimus voi kuitenkin olla perusteltu, kun ikkunoissa havaitaan toistuvia ongelmia, niiden ikä ja kunto herättävät kysymyksiä tai taloyhtiö alkaa valmistella laajempaa korjausta.
Hyvä kuntotutkimus auttaa vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Missä kunnossa ikkunat ovat?
- Mitkä ongelmat ovat teknisiä ja mitkä kosmeettisia?
- Voidaanko ikkunoita korjata?
- Kuinka pitkä käyttöikä korjauksen jälkeen voidaan arvioida?
- Onko uusiminen taloudellisesti järkevää?
- Onko kaikissa rakennuksen osissa samanlainen tilanne?
Motiva suosittelee ikkunoiden kunnon tarkistamista ja tarvittaessa kuntotutkimuksen teettämistä osana taloyhtiön energiatehokkuuden ja ikkunoiden kunnossapidon tarkastelua. :contentReference[oaicite:8]{index=8}
Taloyhtiön ikkunat – mitä hallituksen kannattaa tietää?
Hallituksen ei tarvitse tuntea ikkunoiden teknisiä yksityiskohtia.
Sen pitäisi kuitenkin tietää ainakin:
- minkä ikäiset ikkunat rakennuksessa ovat
- onko ikkunoita uusittu vaiheittain
- onko ikkunoissa havaittu toistuvia ongelmia
- milloin ikkunoiden kuntoa on viimeksi arvioitu
- onko tiivisteitä uusittu
- onko ikkunoiden säätöjä tai heloja huollettu
- onko kosteuteen liittyviä havaintoja
- onko ikkunoiden korjaus tai uusiminen mukana pitkän aikavälin kunnossapidon suunnittelussa.
Ja 1.10.2026 jälkeen myös yksi asia korostuu entisestään:
Onko taloyhtiön vastuunjakoon liittyvä dokumentaatio ajan tasalla?
Taloyhtiön ikkunat – 10 kysymystä hallitukselle
- Milloin taloyhtiön ikkunat on viimeksi tarkastettu?
- Kuinka vanhat ikkunat ovat?
- Onko rakennuksessa eri-ikäisiä ikkunoita?
- Onko ikkunoissa ollut toistuvia vikoja?
- Onko asukkailla ollut veto- tai huurtumisongelmia?
- Onko ikkunoiden tiivisteitä uusittu?
- Onko ikkunoiden kosteustekninen toiminta tarkistettu?
- Onko ilmanvaihto huomioitu ikkunoiden tiivistämisessä?
- Onko ikkunoiden korjaus- tai uusimistarve arvioitu?
- Tiedetäänkö, miten 1.10.2026 voimaan tuleva vastuunjakomuutos vaikuttaa juuri tähän taloyhtiöön?
Taloyhtiön ikkunat – tarvitseeko kaikki tehdä heti?
Ei.
Ennakoiva kunnossapito ei tarkoita sitä, että jokainen vanha ikkuna vaihdetaan uuteen heti.
Se tarkoittaa ongelmien tunnistamista ja päätösten tekemistä tiedon perusteella.
Jos ikkunat ovat teknisesti hyvässä kunnossa, niitä voidaan huoltaa.
Jos tiivisteet ovat kuluneet, ne voidaan uusia asianmukaisesti.
Jos heloissa on ongelmia, ne voidaan mahdollisesti korjata.
Jos taas ikkunoiden kunto on laajasti heikentynyt ja korjaaminen ei enää ole järkevää, voidaan alkaa suunnitella uusimista.
Kaikkein huonoin vaihtoehto on usein se, että kukaan ei tiedä ikkunoiden kuntoa eikä asiaa ole edes arvioitu.
Yhteenveto: taloyhtiön ikkunat kannattaa nähdä osana koko rakennusta
Taloyhtiön ikkunat ovat paljon enemmän kuin lasipintoja.
Ne vaikuttavat asumismukavuuteen, lämpöhäviöihin, vedontunteeseen, kosteuden hallintaan, ääneneristykseen ja rakennuksen ulkovaipan toimintaan.
Taloyhtiön ikkunat kannattaa siksi nähdä osana rakennuksen kokonaisuutta.
Jos ikkuna huurtuu, kysy miksi.
Jos siitä vetää, selvitä mistä ilma tulee.
Jos tiiviste on kulunut, selvitä tarvitseeko se vaihtaa.
Jos ikkunan ympärillä näkyy kosteutta, älä odota kuukausia ennen kuin asia selvitetään.
Ja jos useissa asunnoissa havaitaan samanlaisia ongelmia, kysy, kertooko se jostakin suuremmasta.
Vuoden 2026 lakimuutos tekee aiheesta vielä ajankohtaisemman. Ikkunoiden kunnossapitovastuun lähtökohta muuttuu 1.10.2026, mutta oman taloyhtiön yhtiöjärjestys on edelleen tarkistettava. :contentReference[oaicite:9]{index=9}
Huoneistokierroksen näkökulmasta tärkein kysymys on lopulta yksinkertainen:
Tiedätkö, mitä taloyhtiön ikkunat yrittävät kertoa sinulle ennen kuin ongelma muuttuu kalliiksi?
Ennakointi ei tarkoita turhaa remonttia.
Se tarkoittaa sitä, että taloyhtiö tunnistaa muutokset ajoissa, selvittää niiden syyt ja tekee kunnossapitopäätökset tiedon perusteella.
Usein kysytyt kysymykset – taloyhtiön ikkunat
Kuka vastaa taloyhtiön ikkunoista?
Vastuu riippuu sovellettavasta lainsäädännöstä ja taloyhtiön yhtiöjärjestyksestä. 1.10.2026 voimaan tulevan muutoksen jälkeen lähtökohtana on, että yhtiö vastaa huoneiston ikkunan ja sen rakenteen toiminnallisen ja teknisen kokonaisuuden kunnossapidosta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä vastuunjaosta toisin.
Milloin ikkuna pitäisi vaihtaa?
Pelkkä ikkunan ikä ei ratkaise asiaa. Vaihtotarvetta kannattaa arvioida ikkunan teknisen kunnon, korjattavuuden, energiatehokkuuden, kosteusteknisen toiminnan, ääneneristyksen ja jäljellä olevan käyttöiän perusteella.
Miksi taloyhtiön ikkunat huurtuvat?
Huurtumiseen vaikuttavat muun muassa se, missä kohdassa ikkunaa kondenssia syntyy, sisäilman kosteuspitoisuus, ilmanvaihto, ikkunan pintalämpötila ja sääolosuhteet. Toistuva tai poikkeava huurtuminen kannattaa selvittää.
Voiko ikkunoiden tiivisteet vaihtaa itse?
Tiivistämiseen liittyy sekä teknisiä että vastuunjakoon liittyviä kysymyksiä. Taloyhtiössä on järkevää selvittää ensin, kenen vastuulle toimenpide kuuluu ja miten se pitäisi toteuttaa. Erityisesti ilmanvaihdon toiminta pitää huomioida.
Voiko liian tiivis ikkuna aiheuttaa ongelmia?
Väärin toteutettu tiivistäminen voi vaikuttaa rakennuksen ilmanvaihtoon ja korvausilman saantiin. Siksi ikkunoiden tiivistämistä ei pitäisi tehdä irrallaan ilmanvaihdon toiminnasta.
Mitä 1.10.2026 tapahtuu ikkunoiden kunnossapitovastuulle?
Asunto-osakeyhtiölain muutoksen myötä lähtökohtainen vastuu huoneiston ikkunan ja sen rakenteen toiminnallisesta ja teknisestä kokonaisuudesta siirtyy yhtiölle. Oman taloyhtiön yhtiöjärjestys pitää kuitenkin tarkistaa, koska siinä voidaan määrätä lain mukaisesta vastuunjaosta poikkeavasti.
Pitääkö hallituksen tarkistaa kaikki taloyhtiön ikkunat?
Taloyhtiön ei tarvitse tehdä kaikista ikkunoista automaattisesti laajaa kuntotutkimusta. Ikkunoiden kuntoa on kuitenkin järkevää seurata osana rakennuksen kunnossapitoa ja arvioida tarkemman tutkimuksen tarve havaintojen perusteella.
Huomautus
Tämän artikkelin asunto-osakeyhtiölakia koskevat osuudet perustuvat kirjoitushetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön ja yleisiin hyvän hallinnon periaatteisiin. Huoneistokierroksen suositukset on merkitty erikseen, ja ne perustuvat käytännön kokemukseen ennakoivasta kiinteistön kunnossapidosta ja päätöksenteon kehittämisestä. Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä yksittäistapauksia koskevaa oikeudellista neuvontaa.
Tämä artikkeli perustuu kirjoitushetkellä voimassa olevaan asunto-osakeyhtiölakiin, konkurssilakiin sekä viranomaisten ja alan järjestöjen julkaisemaan yleiseen ohjeistukseen.
Artikkelissa erotetaan toisistaan:
- Lakiin perustuvat velvoitteet, jotka sitovat asunto-osakeyhtiötä ja sen toimielimiä, sekä
- Huoneistokierroksen käytännön suositukset, joiden tarkoituksena on auttaa taloyhtiöitä tunnistamaan riskejä ja edistämään ennakoivaa kunnossapitoa.
Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa yksittäiseen taloyhtiöön sovellettavaa oikeudellista neuvontaa, teknistä asiantuntija-arviota tai isännöitsijän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijan antamaa tapauskohtaista ohjeistusta.
Tietojen oikeellisuus
Tämän artikkelin sisältö perustuu julkaisuhetkellä voimassa olevaan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) sekä alan johtavien asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja tarvittaessa Rakennustiedon, julkisesti saatavilla oleviin ohjeisiin ja suosituksiin. Artikkelin tavoitteena on tarjota taloyhtiöille ajantasaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa päätöksenteon tueksi.
Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina virallisista lähteistä ennen yksittäistä päätöstä tai toimenpidettä.
Hyödyllistä lisätietoa:
- Finlex
- Kiinteistöliitto
- Isännöintiliitto
- Oikeusministeriö
- Ympäristöministeriö
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Tarvitsetko asiantuntijan näkemyksen taloyhtiösi kunnosta?
Jokainen taloyhtiö on erilainen. Siksi myös kunnossapidon tarpeet, riskit ja kehityskohteet vaihtelevat.
Hyvä taloyhtiön johtaminen perustuu luotettavaan tietoon. Mitä aikaisemmin mahdolliset riskit tunnistetaan, sitä paremmin kunnossapitoa voidaan suunnitella ja ennakoimattomia kustannuksia välttää.
Huoneistokierros tarjoaa taloyhtiöille riippumattomia asiantuntijapalveluita, joiden tavoitteena on tukea hallitusta, isännöitsijää ja osakkaita päätöksenteossa sekä rakennuksen pitkäjänteisessä ylläpidossa.
Huoneistokierros auttaa taloyhtiöiden hallituksia, puheenjohtajia ja isännöitsijöitä tunnistamaan kiinteistön nykykunnon, havaitsemaan mahdolliset riskit ajoissa ja tukemaan päätöksentekoa luotettavan tiedon avulla.
Ennakointi on aina edullisempaa kuin reagointi.
Ota yhteyttä TÄSTÄ Huoneistokierrokseen ja selvitetään yhdessä, miten taloyhtiösi voi välttää kalliit yllätykset sekä tehdä päätöksiä tiedon pohjalta.