Taloyhtiön huoltokulut – Taloyhtiö maksaa huollosta joka kuukausi – mutta tietääkö hallitus, mitä sillä rahalla saadaan?
Taloyhtiö maksaa huollosta kuukausi toisensa jälkeen.
Laskut hyväksytään. Vastikkeet kerätään. Huoltosopimus jatkuu vuodesta toiseen.
Mutta kuinka moni hallitus osaa vastata yksinkertaiseen kysymykseen:
Mitä taloyhtiö oikeasti saa vastineeksi maksamistaan huoltokuluista?
Taloyhtiön huoltokulut voivat muodostaa merkittävän osan kiinteistön vuosittaisista menoista. Silti keskustelu keskittyy usein vain siihen, paljonko huoltoyhtiön kuukausilasku maksaa.
Paljon tärkeämpi kysymys on, mitä sillä rahalla tehdään.
Tehdäänkö sovitut tarkastukset?
Havaitaanko rakennuksen ongelmia ajoissa?
Dokumentoidaanko havainnot?
Välittyykö tieto hallitukselle?
Vai maksetaanko taloyhtiön huoltokuluja vuodesta toiseen ilman, että hallituksella on selkeä käsitys huollon todellisesta sisällöstä?
Tässä artikkelissa tarkastelemme, mistä taloyhtiön huoltokulut muodostuvat, mitä asunto-osakeyhtiölaki edellyttää hallitukselta ja kuinka Huoneistokierros suosittelee hallitusta arvioimaan huollon laatua pelkän hinnan sijasta.
Mitä taloyhtiön huoltokulut oikeastaan ovat?
Taloyhtiön huoltokulut eivät tarkoita vain yhtä kuukausittaista huoltoyhtiön laskua.
Käytännössä kiinteistön ylläpitoon voi liittyä hyvin erilaisia kustannuksia riippuen rakennuksesta, huoltosopimuksesta ja siitä, mitä palveluita taloyhtiö ostaa.
Näihin voivat kuulua esimerkiksi:
- kiinteistön yleinen huolto
- vikapäivystys
- ulkoalueiden hoito
- lumityöt ja liukkaudentorjunta
- teknisten tilojen tarkastukset
- valaistuksen huolto
- ovien, lukituksen ja sulkimien seuranta
- jätehuoltoon liittyvät käytännön tehtävät
- pienet korjaustyöt
- erikseen laskutettavat lisätyöt.
Tarkka sisältö riippuu aina sopimuksesta.
Siksi kahden samankokoisen taloyhtiön taloyhtiön huoltokulut eivät ole suoraan vertailukelpoisia ilman tietoa siitä, mitä palveluun sisältyy.
Halpa huoltosopimus ei välttämättä tarkoita pieniä huoltokuluja
Taloyhtiö voi kilpailuttaa huollon ja saada hyvin edullisen kuukausihinnan.
Se ei vielä kerro kokonaiskustannuksesta.
Jos suuri osa töistä laskutetaan erikseen, lopulliset taloyhtiön huoltokulut voivat olla aivan toista tasoa kuin sopimuksen kuukausihinta antaa ymmärtää.
Siksi hallituksen kannattaa tarkastella kokonaisuutta:
- perusmaksu
- erillislaskutus
- päivystys
- materiaalit
- alihankinta
- ylimääräiset työt.
Todellinen kysymys ei ole vain: ”Paljonko huolto maksaa?”
Vaan:
”Mitä saamme tällä rahalla ja kuinka hyvin palvelu toteutuu?”
LAKI: mitä hallituksen pitää tietää taloyhtiön huollosta?
Tämä osio käsittelee asunto-osakeyhtiölain velvoitteita eikä Huoneistokierroksen omia suosituksia.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Tämä on tärkeä lähtökohta myös silloin, kun tarkastellaan taloyhtiön huoltokuluja.
Laki ei määrää hallitusta itse tekemään kiinteistön huoltotöitä.
Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että yhtiön toiminta ja kiinteistön pito on asianmukaisesti järjestetty.
LAKI: isännöitsijä hoitaa päivittäistä hallintoa
Jos yhtiöllä on isännöitsijä, hän huolehtii asunto-osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön päivittäisestä hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Käytännössä isännöitsijä voi siksi osallistua merkittävästi huollon tilaamiseen, sopimusten käytännön hallintaan ja laskujen käsittelyyn.
Tämä ei kuitenkaan poista hallituksen yleistä vastuuta yhtiön hallinnon ja kiinteistönpidon asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallitus ei ole huoltoyhtiön työnjohtaja
On tärkeää tehdä myös vastakkainen rajaus.
Asunto-osakeyhtiölaki ei tarkoita sitä, että hallituksen pitäisi valvoa jokaista lampunvaihtoa, oven säätöä tai huoltomiehen työpäivää.
Hallituksen tehtävä on johtaa kokonaisuutta.
Jos taloyhtiön huoltokulut ovat merkittävä menoerä, hallituksen on kuitenkin perusteltua ymmärtää ainakin se, millä sopimuksella palvelua ostetaan, mitä palveluun kuuluu ja miten huollon toimivuutta seurataan.
Taloyhtiön huoltokulut voivat näyttää hyvältä paperilla – vaikka huolto ei toimisi
Taloyhtiön tilinpäätös voi näyttää, että taloyhtiön huoltokulut pysyivät budjetissa.
Se on hyvä asia.
Mutta se ei vielä kerro, oliko rakennus hyvin huollettu.
Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa huoltoyhtiön kuukausihinta on kilpailukykyinen.
Samalla:
- teknisten tilojen poikkeamia ei raportoida
- pihan kuivatusongelma jää vuosiksi huomaamatta
- ovien toimintahäiriöt toistuvat
- pieniä vuotoja korjataan yksittäin ilman syyn selvittämistä
- havainnoista ei synny järjestelmällistä tietoa hallitukselle.
Tällöin taloyhtiön huoltokulut voivat olla euromääräisesti hallinnassa, mutta ylläpidon laatu ei välttämättä ole.
Huollon arvo syntyy myös siitä, mitä havaitaan
Huoltomiehellä voi olla taloyhtiössä ainutlaatuinen asema.
Hän liikkuu rakennuksessa säännöllisesti.
Hän näkee teknisiä tiloja, piha-alueita, porraskäytäviä ja erilaisia toistuvia ongelmia.
Siksi huollon arvo ei muodostu pelkästään siitä, kuinka monta vikailmoitusta suljetaan.
Arvoa voi syntyä myös siitä, että alkava ongelma havaitaan ennen kuin se kehittyy suuremmaksi.
Juuri tässä taloyhtiön huoltokulut pitäisi nähdä investointina rakennuksen ylläpitoon eikä vain pakollisena kuluna.
Vikailmoitus ei kerro koko totuutta taloyhtiön huollosta
Perinteinen huoltomalli voi toimia hyvin yksittäisten vikojen ratkaisemisessa.
Asukas ilmoittaa:
”Porraskäytävän lamppu ei pala.”
Huolto vaihtaa lampun.
Työ valmis.
Mutta entä jos sama valaisin hajoaa toistuvasti?
Tai jos samassa rakennuksen osassa syntyy useita samanlaisia vikailmoituksia?
Hyvin toimivassa ylläpidossa yksittäisestä työmääräyksestä pitäisi tarvittaessa syntyä myös kysymys:
Miksi tämä tapahtuu?
Kun taloyhtiön huoltokulut arvioidaan vain tehtyjen työmääräysten perusteella, tämä kokonaisuus voi jäädä näkymättä.
Taloyhtiön huoltokulut – viisi kysymystä, jotka hallituksen pitäisi pystyä esittämään
1. Mitä kuukausihintaan sisältyy?
Hallituksen pitäisi pystyä löytämään huoltosopimuksesta selkeästi, mitä palveluita perusmaksuun kuuluu.
2. Mitä laskutetaan erikseen?
Taloyhtiön huoltokulut voivat kasvaa, jos suuri osa käytännön työstä kuuluu lisälaskutuksen piiriin.
3. Mitä huoltoyhtiö tarkastaa oma-aloitteisesti?
Pelkkä vikailmoituksiin reagoiminen ja ennakoiva kiinteistönhoito eivät ole sama asia.
4. Kuinka havainnot välittyvät hallitukselle?
Jos huoltomies huomaa rakennuksessa toistuvan ongelman, miten tieto kulkee hallitukselle tai isännöitsijälle?
5. Mitä taloyhtiön huoltokuluilla on saatu aikaan?
Tätä kysymystä kannattaa tarkastella vuosittain.
Ei syyllisten etsimiseksi.
Vaan siksi, että hallitus ymmärtää, palveleeko ostettu kokonaisuus rakennuksen tarpeita.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: älä kilpailuta vain hintaa
Tästä eteenpäin kyse on Huoneistokierroksen suosituksista. Ne eivät ole asunto-osakeyhtiölain erikseen määräämiä toimintatapoja.
Huoneistokierros suosittelee, ettei taloyhtiön huoltokuluja arvioida vain euromääräisen kuukausihinnan perusteella.
Huoltosopimuksessa kannattaa tarkastella ainakin kolmea asiaa:
- mitä tehdään
- kuinka usein tehdään
- miten tehdystä työstä ja havainnoista raportoidaan.
Kaksi tarjousta voivat näyttää hinnaltaan erilaisilta, vaikka niiden todellinen palvelusisältö olisi täysin erilainen.
Halvin tarjous ei automaattisesti ole huonoin.
Kallein tarjous ei automaattisesti ole paras.
Oleellista on ymmärtää sisältö.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: tee huollon työ näkyväksi
Huoneistokierroksen näkemyksen mukaan yksi suurimmista ongelmista taloyhtiön huoltokulujen arvioinnissa on se, että hallitus ei aina näe, mitä kiinteistössä tapahtuu.
Huoltoa tehdään kyllä.
Mutta tieto jää työmääräysjärjestelmään, sähköposteihin tai yksittäisten ihmisten muistiin.
Huoneistokierros suosittelee, että hallitus saa säännöllisesti yhteenvedon ainakin olennaisista asioista:
- toistuvat vikailmoitukset
- merkittävät tekniset havainnot
- avoimet ongelmat
- poikkeavat tilanteet
- suositellut jatkotoimenpiteet.
Tämä auttaa arvioimaan, mitä taloyhtiön huoltokuluilla todellisuudessa saadaan.
Raportoinnin tarkoitus ei ole lisätä byrokratiaa
Tarkoitus ei ole tuottaa hallitukselle kymmeniä sivuja raportteja joka kuukausi.
Hyvä raportointi nostaa esiin olennaisen.
Esimerkiksi:
”Kellarin lattiakaivon ympärillä havaittu kosteutta kolme kertaa kuluneen kahden kuukauden aikana. Suositellaan asian tarkempaa selvittämistä.”
Tällainen tieto voi olla hallitukselle paljon arvokkaampaa kuin pitkä lista suljetuista työmääräyksistä.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUS: vertaa huoltokuluja rakennuksen tilanteeseen
Taloyhtiön huoltokulut eivät elä tyhjiössä.
Vanha rakennus voi tarvita enemmän huoltotoimia kuin uusi.
Laaja piha-alue voi lisätä ylläpitotyötä.
Monimutkaiset tekniset järjestelmät voivat kasvattaa huollon tarvetta.
Siksi huoltokulujen vertailu pelkästään naapuritaloyhtiön euroihin voi johtaa harhaan.
Huoneistokierros suosittelee arvioimaan huoltokuluja suhteessa:
- rakennuksen ikään
- rakennuksen kokoon
- teknisiin järjestelmiin
- piha-alueisiin
- palvelusisältöön
- rakennuksen todelliseen kunnossapitotarpeeseen.
Taloyhtiön huoltokulut ja ennakoiva kunnossapito
Yksi tärkeimmistä kysymyksistä on se, käytetäänkö huoltoa vain reagoimiseen vai myös ennakointiin.
Reaktiivinen malli on yksinkertainen:
vika → ilmoitus → korjaus → lasku.
Ennakoivassa mallissa tapahtumaketju voi olla:
havainto → seuranta → arviointi → toimenpide ennen vahinkoa.
Nämä eivät ole toistensa vastakohtia. Molempia tarvitaan.
Mutta jos kaikki taloyhtiön huoltokulut syntyvät jatkuvasta reagoinnista, hallituksen kannattaa kysyä, voisiko osa ongelmista olla tunnistettavissa aikaisemmin.
10 merkkiä siitä, että hallituksen kannattaa tarkastella huoltoa tarkemmin
- Samat vikailmoitukset toistuvat jatkuvasti.
- Hallitus ei tunne huoltosopimuksen sisältöä.
- Taloyhtiön huoltokulut kasvavat, mutta syytä ei osata selittää.
- Erillislaskutusta syntyy paljon.
- Huoltoyhtiöltä ei saada säännöllistä tietoa rakennuksen kunnosta.
- Teknisistä havainnoista ei ole dokumentaatiota.
- Rakennuksessa havaitaan ongelmia vasta asukkaiden ilmoitusten perusteella.
- Samat ongelmat palaavat vuodesta toiseen.
- Hallitus ei tiedä, mitkä tarkastukset kuuluvat huoltosopimukseen.
- Kukaan ei osaa vastata kysymykseen: mitä huollolla saatiin viime vuonna aikaan?
Taloyhtiön huoltokulut eivät ole vain kustannus – ne kertovat johtamisen laadusta
Hyvin johdettu taloyhtiö ei välttämättä käytä huoltoon vähemmän rahaa kuin muut.
Se käyttää rahaa hallitummin.
Taloyhtiön huoltokulut ovat yksi osa kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa.
Niiden tarkoitus ei ole vain korjata tämän päivän ongelmia.
Hyvä huolto voi myös auttaa säilyttämään rakennuksen toimintakykyä, tunnistamaan poikkeamia ja tuottamaan tietoa tulevaa päätöksentekoa varten.
Hallituksen kannattaa kysyä enemmän kuin ”paljonko maksaa?”
Seuraavan kerran, kun hallitus käsittelee huoltosopimusta tai taloyhtiön huoltokuluja, kannattaa kysyä:
- Mitä tällä rahalla tehdään?
- Mitä tällä rahalla havaitaan?
- Mitä tällä rahalla ehkäistään?
- Mitä tietoa hallitus saa?
- Mitä voisi tehdä paremmin?
Nämä kysymykset muuttavat keskustelun hinnasta arvoon.
15 kysymystä hallitukselle taloyhtiön huoltokuluista
- Kuinka suuret taloyhtiön huoltokulut ovat vuodessa?
- Mitä kuukausimaksuun sisältyy?
- Mitä laskutetaan erikseen?
- Kuinka paljon lisätöitä tilataan vuosittain?
- Mitkä viat toistuvat?
- Mitä huoltoyhtiö tarkastaa ilman vikailmoitusta?
- Miten havainnot dokumentoidaan?
- Kuka käsittelee merkittävät havainnot?
- Miten avoimia asioita seurataan?
- Onko huoltosopimuksen palvelukuvaus ajan tasalla?
- Vastaako palvelusisältö rakennuksen nykyistä tarvetta?
- Milloin huoltosopimus on viimeksi kilpailutettu tai arvioitu?
- Miten huollon laatua mitataan?
- Mitä hallitus tietää rakennuksen toistuvista ongelmista?
- Mitä saamme todellisuudessa taloyhtiön huoltokuluilla?
Yhteenveto: eurot eivät yksin kerro, onko huolto kallista
Taloyhtiön huoltokulut ovat helppo nähdä rivinä tilinpäätöksessä.
Mutta todellisuudessa niiden takana on kysymys rakennuksen ylläpidon laadusta.
Halpa huolto voi olla erinomaista.
Kallis huolto voi olla erinomaista.
Ja kumpikin voi olla myös huonosti taloyhtiön tarpeisiin sopivaa.
Siksi hallituksen ei kannata kysyä vain:
”Paljonko huolto maksaa?”
Paljon tärkeämpi kysymys on:
”Mitä taloyhtiömme saa tällä rahalla?”
Lain näkökulmasta hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon asianmukaisesta järjestämisestä.
Huoneistokierroksen suositus menee yhden askeleen käytännöllisemmäksi:
tehkää huolto näkyväksi.
Tietäkää, mitä tehdään.
Tietäkää, mitä havaitaan.
Tietäkää, mitä seurataan.
Ja ennen kaikkea tietäkää, mitä taloyhtiön huoltokuluilla saadaan aikaan.
Usein kysytyt kysymykset taloyhtiön huoltokuluista
Mitä taloyhtiön huoltokuluihin kuuluu?
Taloyhtiön huoltokulut riippuvat taloyhtiön huoltosopimuksesta ja ostetuista palveluista. Niihin voi sisältyä esimerkiksi kiinteistön yleistä huoltoa, ulkoalueiden hoitoa, päivystystä, pienkorjauksia ja erikseen laskutettavia töitä. Tarkka sisältö on aina tarkistettava sopimuksesta ja kirjanpidosta.
Mistä tietää, ovatko taloyhtiön huoltokulut liian korkeat?
Pelkkä euromääräinen vertailu ei yleensä riitä. Taloyhtiön huoltokulut pitäisi suhteuttaa palvelusisältöön, rakennuksen kokoon, ikään, teknisiin järjestelmiin ja todelliseen huoltotarpeeseen.
Onko hallituksen kilpailutettava huoltoyhtiö säännöllisesti?
Asunto-osakeyhtiölaki ei lähtökohtaisesti määrää yleistä määrävuosittaista huoltoyhtiön kilpailutusvelvollisuutta. Hallituksen tulee kuitenkin hoitaa tehtävänsä huolellisesti ja yhtiön edun mukaisesti. Huoneistokierros suosittelee sopimuksen sisällön ja toimivuuden säännöllistä arviointia.
Pitääkö hallituksen valvoa huoltoyhtiön jokaista työtä?
Ei. Hallituksen tehtävä ei ole toimia huoltoyhtiön päivittäisenä työnjohtajana. Hallituksen kannattaa kuitenkin ylläpitää riittävää kokonaiskuvaa siitä, miten kiinteistön huolto toimii ja mitä taloyhtiön huoltokuluilla saadaan.
Miksi huollon havainnot ovat hallitukselle tärkeitä?
Huolto liikkuu rakennuksessa säännöllisesti ja voi havaita alkavia ongelmia. Kun merkittävät havainnot dokumentoidaan ja välitetään eteenpäin, hallitus saa paremman tilannekuvan rakennuksesta.
Onko rakennuskierros osa huoltosopimusta?
Ei automaattisesti. Tämä riippuu sopimuksesta. Huoneistokierroksen tarkoittama järjestelmällinen rakennuskierros on erillinen käytännön toimintamalli, eikä sitä pidä olettaa sisältyväksi tavalliseen huoltosopimukseen ilman sopimusehtojen tarkistamista.
LAKI JA HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUKSET – pidä nämä erillään
LAKI
- Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
- Jos yhtiöllä on isännöitsijä, hän hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
- Hallitus ei ole velvollinen toimimaan huoltoyhtiön päivittäisenä työnjohtajana.
- Laki ei aseta yleistä määrävuosittaista huoltoyhtiön kilpailutusvelvollisuutta.
HUONEISTOKIERROKSEN SUOSITUKSET
- Arvioi taloyhtiön huoltokulut kokonaisuutena, älä vain kuukausihintana.
- Tarkista, mitä huoltosopimukseen kuuluu ja mitä laskutetaan erikseen.
- Pyydä olennaisista havainnoista selkeä raportointikäytäntö.
- Seuraa toistuvia vikailmoituksia.
- Vertaa palvelusisältöä rakennuksen todelliseen tarpeeseen.
- Hyödynnä rakennuskierroksia täydentämään hallituksen tilannekuvaa.
- Kysy vuosittain: mitä huollolla todella saatiin aikaan?
Oikeudellinen huomautus
Tämä artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti. Lakiin perustuvat kohdat on erotettu Huoneistokierroksen käytännön suosituksista. Yksittäisen asunto-osakeyhtiön vastuut, päätöksentekomenettely, huoltosopimuksen sisältö sekä eri toimijoiden tehtävät riippuvat muun muassa asunto-osakeyhtiölaista, yhtiöjärjestyksestä, tehdyistä sopimuksista ja kyseessä olevasta tilanteesta. Artikkeli ei ole yksittäistä taloyhtiötä koskevaa oikeudellista tai sopimusoikeudellista neuvontaa.
Huomautus
Tämän artikkelin asunto-osakeyhtiölakia koskevat osuudet perustuvat kirjoitushetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön ja yleisiin hyvän hallinnon periaatteisiin. Huoneistokierroksen suositukset on merkitty erikseen, ja ne perustuvat käytännön kokemukseen ennakoivasta kiinteistön kunnossapidosta ja päätöksenteon kehittämisestä. Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä yksittäistapauksia koskevaa oikeudellista neuvontaa.
Tämä artikkeli perustuu kirjoitushetkellä voimassa olevaan asunto-osakeyhtiölakiin, konkurssilakiin sekä viranomaisten ja alan järjestöjen julkaisemaan yleiseen ohjeistukseen.
Artikkelissa erotetaan toisistaan:
- Lakiin perustuvat velvoitteet, jotka sitovat asunto-osakeyhtiötä ja sen toimielimiä, sekä
- Huoneistokierroksen käytännön suositukset, joiden tarkoituksena on auttaa taloyhtiöitä tunnistamaan riskejä ja edistämään ennakoivaa kunnossapitoa.
Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa yksittäiseen taloyhtiöön sovellettavaa oikeudellista neuvontaa, teknistä asiantuntija-arviota tai isännöitsijän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijan antamaa tapauskohtaista ohjeistusta.
Tietojen oikeellisuus
Tämän artikkelin sisältö perustuu julkaisuhetkellä voimassa olevaan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) sekä alan johtavien asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja tarvittaessa Rakennustiedon, julkisesti saatavilla oleviin ohjeisiin ja suosituksiin. Artikkelin tavoitteena on tarjota taloyhtiöille ajantasaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa päätöksenteon tueksi.
Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina virallisista lähteistä ennen yksittäistä päätöstä tai toimenpidettä.
Hyödyllistä lisätietoa:
- Finlex
- Kiinteistöliitto
- Isännöintiliitto
- Oikeusministeriö
- Ympäristöministeriö
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Tarvitsetko asiantuntijan näkemyksen taloyhtiösi kunnosta?
Jokainen taloyhtiö on erilainen. Siksi myös kunnossapidon tarpeet, riskit ja kehityskohteet vaihtelevat.
Hyvä taloyhtiön johtaminen perustuu luotettavaan tietoon. Mitä aikaisemmin mahdolliset riskit tunnistetaan, sitä paremmin kunnossapitoa voidaan suunnitella ja ennakoimattomia kustannuksia välttää.
Huoneistokierros tarjoaa taloyhtiöille riippumattomia asiantuntijapalveluita, joiden tavoitteena on tukea hallitusta, isännöitsijää ja osakkaita päätöksenteossa sekä rakennuksen pitkäjänteisessä ylläpidossa.
Huoneistokierros auttaa taloyhtiöiden hallituksia, puheenjohtajia ja isännöitsijöitä tunnistamaan kiinteistön nykykunnon, havaitsemaan mahdolliset riskit ajoissa ja tukemaan päätöksentekoa luotettavan tiedon avulla.
Ennakointi on aina edullisempaa kuin reagointi.
Ota yhteyttä TÄSTÄ Huoneistokierrokseen ja selvitetään yhdessä, miten taloyhtiösi voi välttää kalliit yllätykset sekä tehdä päätöksiä tiedon pohjalta.