Kunnossapitotarveselvitys – taloyhtiön tärkeä asiakirja, jota liian harva osakas lukee.

Kun taloyhtiössä järjestetään varsinainen yhtiökokous, huomio kiinnittyy usein vastikkeisiin, tilinpäätökseen, hallituksen valintaan ja mahdollisiin remontteihin. Samaan kokousaineistoon sisältyy kuitenkin asiakirja, jonka merkitystä moni osakas ei täysin ymmärrä: kunnossapitotarveselvitys.

Vaikka kunnossapitotarveselvitys on lakisääteinen asiakirja, se jää usein vähälle huomiolle. Silti juuri se voi antaa ensimmäiset viitteet tulevista korjaushankkeista, taloudellisista vaikutuksista ja kiinteistön pitkän aikavälin kehityksestä.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä kunnossapitotarveselvitys tarkoittaa, mitä asunto-osakeyhtiölaki siitä edellyttää ja miksi jokaisen osakkaan sekä hallituksen jäsenen kannattaa perehtyä siihen huolellisesti.

Mitä kunnossapitotarveselvitys tarkoittaa?

Yksinkertaisesti sanottuna kunnossapitotarveselvitys on hallituksen laatima kirjallinen arvio siitä, millaisia kunnossapito- ja korjaustoimenpiteitä taloyhtiön rakennuksissa ja kiinteistössä arvioidaan olevan tarpeen seuraavan viiden vuoden aikana.

Kyse ei ole remonttipäätöksestä eikä urakkasuunnitelmasta.

Kyse on ennakoivasta selvityksestä.

Lain tarkoituksena on varmistaa, että osakkailla on riittävästi tietoa taloyhtiön tulevista kunnossapitotarpeista ennen kuin varsinaisia päätöksiä tehdään.

Tämä lisää päätöksenteon avoimuutta sekä mahdollistaa sen, että osakkaat voivat varautua tuleviin kustannuksiin ja arvioida taloyhtiön pitkän aikavälin kehitystä.

Mitä laki sanoo kunnossapitotarveselvityksestä?

Kunnossapitotarveselvitys ei ole vapaaehtoinen asiakirja.

Sen laatiminen perustuu suoraan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009), 6 luvun 3 §:ään.

Lain mukaan:

Hallituksen on esitettävä varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana siltä osin kuin kunnossapitotarve vaikuttaa olennaisesti:

osakehuoneiston käyttämiseen,
yhtiövastikkeeseen tai
muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hallituksen tulee arvioida tulevia merkittäviä kunnossapitotarpeita ja kertoa niistä osakkaille.

Lain sanamuoto on tärkeä.

Siinä ei puhuta varmoista tulevista remonteista.

Siinä puhutaan arvioidusta kunnossapitotarpeesta.

Tämän vuoksi selvitykseen voidaan kirjata esimerkiksi, että vesikaton uusimiseen tulee todennäköisesti varautua seuraavan viiden vuoden aikana, vaikka varsinaista päätöstä hankkeesta ei vielä olisi tehty.

Miksi kunnossapitotarveselvitys on olemassa?

Moni osakas ajattelee, että kunnossapitotarveselvitys on vain yksi pakollinen liite muiden joukossa.

Todellisuudessa sen tarkoitus on paljon merkittävämpi.

Asunto-osakeyhtiö omistaa rakennuksen, jonka tekninen käyttöikä perustuu jatkuvaan kunnossapitoon. Rakennuksen eri osilla on erilaiset käyttöiät, ja ilman suunnitelmallista ylläpitoa korjausvelka kasvaa.

Kunnossapitotarveselvityksen tavoitteena on:

lisätä päätöksenteon avoimuutta
antaa osakkaille ennakkotietoa tulevista korjaustarpeista
tukea taloudellista suunnittelua
vähentää yllättäviä suuria korjauksia
auttaa hallitusta johtamaan kiinteistön kunnossapitoa pitkäjänteisesti.

Toisin sanoen kunnossapitotarveselvitys on ennen kaikkea viestintäväline hallituksen ja osakkaiden välillä.

Miksi kunnossapitotarveselvitys on tärkeä myös asunnon ostajalle?

Moni asunnon ostaja tarkistaa:

yhtiövastikkeen
lainaosuuden
energialuokan
isännöitsijäntodistuksen.

Harvempi kuitenkaan perehtyy kunnossapitotarveselvitykseen yhtä huolellisesti.

Tämä voi olla virhe.

Jos selvityksessä todetaan esimerkiksi, että seuraavan viiden vuoden aikana arvioidaan olevan tarpeen uusia käyttövesiputkisto, julkisivu tai vesikatto, ostaja saa arvokasta tietoa siitä, millaisia kustannuksia tulevaisuudessa voi olla odotettavissa.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kunnossapitotarveselvitys ei tarkoita, että kyseiset korjaukset varmasti toteutetaan kyseisen ajanjakson aikana. Selvitys on hallituksen arvio tiedossa olevista kunnossapitotarpeista, ei sitova toteutussuunnitelma.

Kunnossapitotarveselvitys ei ole sama asia kuin remonttipäätös

Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä.

Jos kunnossapitotarveselvityksessä mainitaan esimerkiksi putkiremontti, se ei tarkoita, että putkiremontti olisi päätetty.

Varsinaiset korjaushankkeet käsitellään ja päätetään asunto-osakeyhtiölain mukaisesti erikseen yhtiökokouksessa silloin, kun asia on riittävästi valmisteltu.

Kunnossapitotarveselvityksen tehtävänä ei ole tehdä päätöksiä.

Sen tehtävänä on kertoa osakkaille, mihin hallitus arvioi olevan syytä varautua.

Juuri tästä syystä selvityksen laatiminen on tärkeää sekä hallituksen että osakkaiden näkökulmasta.

Huoneistokierroksen näkökulma

Laki määrittää vähimmäisvaatimukset.

Hyvä hallinto voi kuitenkin mennä niitä pidemmälle.

Huoneistokierroksen näkemyksen mukaan hyvin laadittu kunnossapitotarveselvitys ei ole pelkkä lakisääteinen asiakirja, vaan yksi taloyhtiön tärkeimmistä johtamisen työkaluista.

Selkeä, perusteltu ja ajantasainen selvitys auttaa:

hallitusta tekemään pitkäjänteisiä päätöksiä
osakkaita ymmärtämään kiinteistön tulevaisuutta
lisäämään luottamusta päätöksentekoon
vähentämään epävarmuutta tulevista kustannuksista.

Hyvin laadittu kunnossapitotarveselvitys kertoo ennen kaikkea siitä, että taloyhtiön kiinteistön kuntoa seurataan suunnitelmallisesti eikä vasta silloin, kun ongelma on jo syntynyt.

Viralliset lähteet

Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), erityisesti 6 luku 3 §: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599
Finlex – Suomen säädöskokoelma: https://finlex.fi
Kiinteistöliitto – Taloyhtiön kunnossapitotarveselvitys (malli ja ohjeistus): https://www.kiinteistoliitto.fi/

Mitä kunnossapitotarveselvityksen tulee sisältää?

Asunto-osakeyhtiölaki ei anna yksityiskohtaista luetteloa siitä, mitä kunnossapitotarveselvityksen tulee sisältää. Sen sijaan laki määrittelee tavoitteen: hallituksen tulee antaa osakkaille kirjallinen arvio sellaisista kunnossapitotarpeista, joilla arvioidaan olevan olennainen vaikutus osakehuoneistojen käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

Tämä antaa hallitukselle harkintavaltaa, mutta samalla myös vastuun siitä, että selvitys perustuu huolelliseen arviointiin eikä pelkkään oletukseen.

Hyvä kunnossapitotarveselvitys on selkeä, ymmärrettävä ja realistinen. Sen tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta täydellisesti, vaan antaa osakkaille mahdollisimman oikea kuva siitä, millaisiin kunnossapitotarpeisiin taloyhtiössä on syytä varautua.

Tyypillisiä kunnossapitotarpeita

Kunnossapitotarveselvityksessä voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia rakennuksen ja kiinteistön osia:

vesikatto
julkisivut
parvekkeet
käyttövesi- ja viemäriputkistot
sähköjärjestelmät
ilmanvaihto
lämmitysjärjestelmä
hissit
ikkunat ja ulko-ovet
salaojat ja sadevesijärjestelmät
piha-alueet
autopaikat
yhteiset tilat
väestönsuoja
paloturvallisuuteen liittyvät rakenteet ja järjestelmät.

Kaikkia näitä ei tarvitse mainita joka vuosi.

Selvitykseen kirjataan ne kunnossapitotarpeet, joiden hallitus arvioi olevan merkityksellisiä seuraavan viiden vuoden aikana.

Mitä kunnossapitotarveselvitykseen ei tarvitse kirjata?

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on ajatus siitä, että kunnossapitotarveselvityksen pitäisi sisältää tarkat kustannusarviot, urakoitsijat tai remonttien aikataulut.

Näin laki ei edellytä.

Selvityksessä ei tarvitse ilmoittaa esimerkiksi:

urakan hintaa
urakoitsijan nimeä
tarkkaa aloituspäivää
rahoitusmallia
lainan määrää
lopullista toteutuspäätöstä.

Nämä asiat kuuluvat hankkeen myöhempään valmisteluun, mikäli yhtiökokous päättää käynnistää korjaushankkeen.

Kunnossapitotarveselvitys ei ole pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS)

Monissa taloyhtiöissä käytetään myös PTS:ää, eli pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa.

Vaikka asiakirjat liittyvät läheisesti toisiinsa, ne eivät ole sama asia.

Kunnossapitotarveselvitys

lakisääteinen
esitetään vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa
tarkastelee seuraavaa viittä vuotta
perustuu hallituksen arvioon.

PTS

ei ole asunto-osakeyhtiölain mukaan pakollinen
voi kattaa esimerkiksi 10–20 vuotta
sisältää usein tarkempia teknisiä arvioita ja kustannusarvioita
toimii hallituksen ja isännöinnin suunnittelutyökaluna.

Hyvin laadittu PTS helpottaa merkittävästi myös vuosittaisen kunnossapitotarveselvityksen laatimista.

Mihin hallituksen arvio voi perustua?

Laki ei määrää yhtä oikeaa tapaa laatia kunnossapitotarveselvitystä.

Käytännössä hallitus voi hyödyntää esimerkiksi:

kuntotutkimuksia
kuntoarvioita
PTS-suunnitelmaa
huoltokirjaa
isännöitsijän asiantuntemusta
huoltoyhtiön havaintoja
rakennusalan asiantuntijoiden lausuntoja
aikaisempien korjausten dokumentaatiota.

Mitä enemmän päätöksenteko perustuu dokumentoituun tietoon, sitä luotettavampi myös kunnossapitotarveselvitys yleensä on.

Voiko hallitus jättää jonkin korjaustarpeen pois?

Tämä on tärkeä kysymys.

Laki ei velvoita hallitusta kirjaamaan jokaista mahdollista tulevaa korjausta.

Sen sijaan hallituksen tulee käyttää huolellista harkintaa ja arvioida, mitkä kunnossapitotarpeet ovat sellaisia, että niillä voi olla olennainen vaikutus:

osakehuoneiston käyttämiseen
yhtiövastikkeeseen
muihin asumiskustannuksiin.

Jos hallituksella ei ole ollut tietoa esimerkiksi piilevästä rakenneviasta, sitä ei luonnollisestikaan voida edellyttää kirjattavaksi selvitykseen.

Toisaalta, jos käytettävissä oleva tieto osoittaa merkittävän korjaustarpeen, sen sivuuttaminen voisi heikentää selvityksen informaatioarvoa.

Kuinka tarkka kunnossapitotarveselvityksen pitäisi olla?

Laki ei määrittele sivumäärää eikä yksityiskohtaisuuden tasoa.

Käytännössä voidaan nähdä hyvin erilaisia selvityksiä.

Joissakin taloyhtiöissä selvitys on yhden sivun mittainen.

Toisissa se voi olla useiden sivujen laajuinen asiakirja.

Huoneistokierroksen näkemyksen mukaan hyvä kunnossapitotarveselvitys vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:

Mitä rakennusosaa arvio koskee?
Miksi kunnossapitotarve on tunnistettu?
Millä tiedolla arvio perustellaan?
Milloin toimenpiteeseen olisi syytä varautua?
Voiko kunnossapitotarve vaikuttaa talouteen tai asumiseen?

Mitä selkeämmin nämä asiat on kuvattu, sitä paremmin osakkaat pystyvät ymmärtämään taloyhtiön tilannetta.

Huoneistokierroksen näkökulma – hyvä kunnossapitotarveselvitys rakentaa luottamusta

Lain näkökulmasta kunnossapitotarveselvitys täyttää velvollisuutensa silloin, kun hallitus antaa osakkaille kirjallisen arvion seuraavan viiden vuoden olennaisista kunnossapitotarpeista.

Hyvän taloyhtiön näkökulmasta tavoite voi kuitenkin olla tätä laajempi.

Selkeästi laadittu kunnossapitotarveselvitys kertoo, että hallitus seuraa kiinteistön kuntoa järjestelmällisesti, hyödyntää asiantuntijatietoa ja haluaa pitää osakkaat ajan tasalla.

Avoimuus lisää luottamusta.

Luottamus puolestaan helpottaa päätöksentekoa silloin, kun taloyhtiössä joudutaan tekemään merkittäviä investointeja.

Hyvin laadittu kunnossapitotarveselvitys ei siis ole pelkästään lakisääteinen velvollisuus – se on myös osoitus hyvästä hallintotavasta.

Miten osakkaan kannattaa lukea kunnossapitotarveselvitystä?

Moni osakas avaa yhtiökokousaineiston vasta juuri ennen kokouksen alkua. Usein huomio kiinnittyy ensimmäisenä tilinpäätökseen, vastikkeisiin tai mahdollisiin remonttiesityksiin.

Kunnossapitotarveselvitys jää helposti vain nopeasti silmäiltäväksi liitteeksi.

Se on harmillista, sillä juuri tästä asiakirjasta voi saada arvokasta tietoa taloyhtiön tulevaisuudesta.

Kunnossapitotarveselvitystä ei kannata lukea kysyen:

Mitä remontteja tehdään?

Parempi kysymys on:

Mihin hallitus arvioi taloyhtiön olevan menossa seuraavan viiden vuoden aikana?

Kyseessä on kokonaiskuva kiinteistön tulevista kunnossapitotarpeista, ei pelkkä lista remonteista.

Viisi kysymystä, jotka jokaisen osakkaan kannattaa esittää

Kun luet kunnossapitotarveselvitystä, pysähdy ainakin seuraavien kysymysten äärelle.

1. Mihin arvio perustuu?

Onko arvio laadittu esimerkiksi:

kuntoarvion perusteella?
kuntotutkimuksen perusteella?
asiantuntijan lausunnon perusteella?
huoltokirjan havaintojen perusteella?
hallituksen oman arvion perusteella?

Mitä paremmin arvio perustuu dokumentoituun tietoon, sitä luotettavampi lähtökohta päätöksenteolle yleensä on.

2. Puuttuuko jokin ilmeinen asia?

Jos esimerkiksi:

julkisivu on selvästi kulunut,
vesikatto on alkuperäinen ja käyttöikänsä loppupuolella,
ilmanvaihdossa on ollut ongelmia,
käyttövesiputket ovat yli 50 vuotta vanhoja,

mutta mitään niistä ei mainita kunnossapitotarveselvityksessä, asiaa voi olla perusteltua kysyä yhtiökokouksessa.

Kysymys ei tarkoita sitä, että hallitus olisi tehnyt virheen. Se voi tarkoittaa myös sitä, että käytettävissä on uutta tietoa, jota osakkaat eivät vielä tunne.

3. Vaikuttavatko tulevat korjaukset talouteen?

Vaikka selvityksessä ei tarvitse ilmoittaa kustannuksia, osakkaan kannattaa pohtia:

voiko korjaus vaikuttaa yhtiövastikkeeseen?
voiko taloyhtiö joutua ottamaan lainaa?
onko korjauksella vaikutusta oman asunnon arvoon?

Nämä ovat kysymyksiä, joihin hallitus tai isännöitsijä voi usein antaa lisätietoa kokouksessa.

4. Onko kunnossapito ennakoivaa vai reagoivaa?

Hyvin hoidettu taloyhtiö pyrkii ennakoimaan.

Jos selvityksessä näkyy pitkäjänteinen suunnittelu, voidaan usein välttää tilanteita, joissa korjauksiin joudutaan kiireellä esimerkiksi vesivahingon tai rakenteellisen vaurion jälkeen.

Ennakoiva kunnossapito on yleensä sekä teknisesti että taloudellisesti järkevämpää kuin pelkkä ongelmien korjaaminen niiden ilmetessä.

5. Muuttuuko selvitys vuodesta toiseen?

Koska kunnossapitotarveselvitys laaditaan vuosittain, sitä kannattaa verrata aikaisempien vuosien selvityksiin.

Esimerkiksi:

Onko jokin korjaustarve poistunut?
Onko uusia riskejä tullut esille?
Onko aikaisemmin mainittu hanke siirtynyt eteenpäin?
Onko arvio muuttunut merkittävästi?

Vertailu auttaa ymmärtämään, miten kiinteistön tilanne kehittyy.

Mitä kysymyksiä yhtiökokouksessa kannattaa esittää?

Hyvä hallitus ei pelkää kysymyksiä.

Päinvastoin.

Asunto-osakeyhtiön päätöksenteko perustuu siihen, että osakkailla on mahdollisuus saada riittävästi tietoa.

Jos jokin kohta kunnossapitotarveselvityksessä jää epäselväksi, voit kysyä esimerkiksi:

Mihin tämä arvio perustuu?
Onko kohteesta tehty kuntotutkimus?
Onko korjauksen kiireellisyyttä arvioitu?
Onko olemassa vaihtoehtoisia korjaustapoja?
Vaikuttaako tämä tuleviin yhtiövastikkeisiin?
Onko asia huomioitu pitkän tähtäimen suunnitelmassa?

Asialliset kysymykset tukevat hyvää hallintoa ja auttavat kaikkia osakkaita ymmärtämään taloyhtiön tilannetta paremmin.

Kunnossapitotarveselvitys on tärkeä myös hallitukselle

Usein ajatellaan, että kunnossapitotarveselvitys laaditaan vain osakkaita varten.

Todellisuudessa siitä hyötyy myös hallitus.

Hyvin laadittu selvitys auttaa:

seuraamaan kiinteistön kuntoa vuodesta toiseen
perustelemaan tulevia päätöksiä
suunnittelemaan taloutta
viestimään avoimesti osakkaille
säilyttämään päätöksenteon jatkuvuuden myös hallituksen vaihtuessa.

Monissa taloyhtiöissä hallituksen jäsenet vaihtuvat säännöllisesti. Hyvin dokumentoitu kunnossapitotarveselvitys auttaa uusia hallituksen jäseniä ymmärtämään, missä tilanteessa kiinteistö on ja mitä asioita on jo arvioitu.

Huoneistokierroksen näkökulma

Huoneistokierroksen näkemyksen mukaan kunnossapitotarveselvitys on paljon enemmän kuin lakisääteinen asiakirja.

Se kertoo, miten järjestelmällisesti taloyhtiötä johdetaan.

Hyvä kunnossapitotarveselvitys ei synny kiireessä juuri ennen yhtiökokousta.

Se perustuu kiinteistön jatkuvaan seurantaan, dokumentointiin ja asiantuntijatietoon.

Kun hallitus seuraa rakennuksen kuntoa säännöllisesti ja hyödyntää esimerkiksi kuntoarvioita, kuntotutkimuksia sekä huoltokirjan tietoja, kunnossapitotarveselvityksestä muodostuu aidosti hyödyllinen työkalu koko taloyhtiölle.

Huoneistokierroksen kokemuksen mukaan avoimuus lisää luottamusta.

Ja luottamus helpottaa päätöksentekoa erityisesti silloin, kun taloyhtiössä joudutaan tekemään suuria investointeja.

unnossapitotarveselvitys – taloyhtiön tärkeä asiakirja, jota liian harva osakas lukee. HUONEISTOKIERROS OY. Kunnossapitotarveselvitys – taloyhtiön tärkeä asiakirja, jota liian harva osakas lukee. HUONEISTOKIERROS OY.

Yhteenveto

Kunnossapitotarveselvitys on yksi asunto-osakeyhtiön tärkeimmistä lakisääteisistä asiakirjoista.

Sen tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta täydellisesti eikä tehdä remonttipäätöksiä.

Sen tarkoituksena on antaa osakkaille realistinen arvio niistä kunnossapitotarpeista, joiden arvioidaan olevan merkityksellisiä seuraavan viiden vuoden aikana.

Osakkaan kannattaa perehtyä kunnossapitotarveselvitykseen yhtä huolellisesti kuin talousarvioon tai tilinpäätökseen.

Hyvin laadittu selvitys auttaa ymmärtämään kiinteistön kuntoa, tulevia investointeja ja taloyhtiön pitkän aikavälin kehitystä.

Usein kysytyt kysymykset

Onko kunnossapitotarveselvitys pakollinen?

Kyllä. Hallituksen on asunto-osakeyhtiölain mukaan esitettävä varsinaisessa yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeista siltä osin kuin niillä on olennainen vaikutus osakehuoneistojen käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin kustannuksiin.

Tarkoittaako kunnossapitotarveselvitys, että remontti toteutuu varmasti?

Ei.

Kunnossapitotarveselvitys sisältää hallituksen arvion kunnossapitotarpeista. Varsinaiset korjauspäätökset tehdään erikseen asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisessa päätöksenteossa.

Voiko kunnossapitotarveselvitys muuttua vuosittain?

Kyllä.

Koska kyseessä on arvio, sitä päivitetään vuosittain uuden tiedon perusteella.

Saako osakas nähdä kunnossapitotarveselvityksen?

Kyllä.

Kunnossapitotarveselvitys esitetään varsinaisessa yhtiökokouksessa, ja se kuuluu yleensä kokousaineistoon.

Onko PTS sama asia kuin kunnossapitotarveselvitys?

Ei.

PTS on pitkän aikavälin suunnittelutyökalu, kun taas kunnossapitotarveselvitys on asunto-osakeyhtiölain edellyttämä vuosittainen selvitys.

Lisätietoja

Artikkeli perustuu seuraaviin virallisiin lähteisiin:

Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009), erityisesti 6 luvun 3 § (Hallituksen tehtävät ja kunnossapitotarveselvitys): https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599
Finlex – Suomen säädöstietopankki: https://finlex.fi
Kiinteistöliitto – Taloyhtiön kunnossapitotarveselvitys ja ohjeistus: https://www.kiinteistoliitto.fi/

Huomautus

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tietolähteeksi taloyhtiöiden hallituksille, puheenjohtajille, osakkaille ja asukkaille. Sisältö ei ole oikeudellista, teknistä eikä kiinteistökohtaista asiantuntijaneuvontaa. Taloyhtiöiden tilanteet vaihtelevat, joten päätökset tulee tehdä tapauskohtaisesti voimassa olevan lainsäädännön sekä tarvittaessa isännöitsijän, rakennusalan asiantuntijan tai muun alan ammattilaisen kanssa.

Artikkeli on laadittu julkaisuhetkellä voimassa olevan lainsäädännön sekä luotettavien asiantuntijalähteiden pohjalta. Lainsäädäntö, viranomaisohjeet ja alan suositukset voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarvittaessa tarkistaa alkuperäisistä lähteistä.

Artikkeli on yleisluonteinen tietopaketti eikä korvaa tapauskohtaista juridista arviota tai viranomaisen antamaa ohjeistusta.

Tietojen oikeellisuus

Tämän artikkelin sisältö perustuu julkaisuhetkellä voimassa olevaan Asunto-osakeyhtiölakiin (1599/2009) sekä alan johtavien asiantuntijaorganisaatioiden, kuten Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja tarvittaessa Rakennustiedon, julkisesti saatavilla oleviin ohjeisiin ja suosituksiin. Artikkelin tavoitteena on tarjota taloyhtiöille ajantasaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset tiedot aina virallisista lähteistä ennen yksittäistä päätöstä tai toimenpidettä.

Hyödyllistä lisätietoa:

Tarvitsetko asiantuntijan arvion?

Jokainen taloyhtiö on erilainen. Siksi myös kunnossapidon tarpeet, riskit ja kehityskohteet vaihtelevat.

Huoneistokierros auttaa taloyhtiöiden hallituksia, puheenjohtajia ja isännöitsijöitä tunnistamaan kiinteistön nykykunnon, havaitsemaan mahdolliset riskit ajoissa ja tukemaan päätöksentekoa luotettavan tiedon avulla.

Ennakointi on aina edullisempaa kuin reagointi.

Ota yhteyttä TÄSTÄ Huoneistokierrokseen ja selvitetään yhdessä, miten taloyhtiösi voi välttää kalliit yllätykset sekä tehdä päätöksiä tiedon pohjalta.